Ahdistus on olemassa syystä
Minulla ahdistus on voimakkaimmillaan aamuisin. Ylös nouseminen aamuisin tuntuu tukalalta, koska sängyssä on niin turvallinen lämmin hyvä olo. Minulla tämä liittyy traumaattiseen kokemukseen lapsena, joka toistui useina aamuina.
Ahdistun myös kiireestä ja siitä, että pitäisi lähteä kotoa johonkin aikataulun mukaan. Yleensäkin tiukka aikataulutus ahdistaa minua. Silloin koen oloni epämiellyttäväksi ja kärsin melkoisesti. Ahdistuneena huomioni kapenee ja suuntautuu uhkiin ja ongelmiin, vaikka tiedän, että ahdistuksella on tärkeä viesti eli varo uhkia, tarvittaessa tee jotain tai poistu, jotta olet turvassa, niin kurjalta minusta tuntuu kuitenkin. Ahdistus on olemassa syystä. Joskus tunne on oikeassa, joskus väärässä.
Ahdistuneena ajatukseni alkavat ikään kuin kiertää kehää ja ne pyörivät oman itsen ympärillä muuttuen vähitellen negatiivisiksi. Ahdistus toimii minulla näin. Mietin yleensä ahdistuneena tekemättömiä kotitöitä, hoitamattomia ihmissuhteita ja pelkään miten minulla tulevaisuudessa käy. Ahdistus yrittää viestittää minulle hyödyllistä viestiä, tekemättömät työt ovat mahdollinen uhkakuva ja niille pitäisi tehdä jotain, jotta ei käy huonosti.
Parhaimmassa tapauksessa ahdistus saakin minut suunnittelemaan toimenpiteitä kodin siivouksen suhteen ja saankin näin aikaan paljon töitä. Tulevaisuus saattaa askarruttaa tänä päivänä meitä monia muitakin. Elämme alati muuttuvassa maailmassa.
Ahdistuneena ajatukseni alkavat ikään kuin kiertää kehää ja ne pyörivät oman itsen ympärillä muuttuen vähitellen negatiivisiksi.
Olen huomannut, että jos tunteet voimistuvat liiaksi, ongelmanratkaisukykyni heikkenee. Silloin ahdistus saa valtavat mittasuhteet ja tulee tunne, etten ikinä tule selviämään töistä ja tästä ei tule muutenkaan mitään. Silloin aikaa menee turhaan murehtimiseen ja työt jäävät tekemättä.
Murehtimisen kompastuskivi esiintyy toistuvana, ikävänsävyisenä ja pitkittyneenä ajatusten pyörittelynä, joka ei vie ongelman ratkaisua eteenpäin. Ahdistus tekemättömistä töistä tuntuu pahalta myös sen takia, että nykyään elämä koostuu suorittamisesta. Suoritamme kodin, työn, lapset ja harrastukset ja pahimmillaan ahdistumme kaikesta suorittamisesta.
Olen saanut ahdistuksen helpottamaan, kun saan ajatukset maadoitettua nykyhetkeen pois harhailemasta tulevista uhkakuvista, koska niiden maalailu mielessä on tuhoisaa, eikä johda minnekään. Siihen hyvä konsti on käsillä tekeminen, kuten ruoanlaitto, kirjoittaminen, sanaristikot ja käsityöt. Myös musiikin kuuntelu, ulkona luonnossa liikkuminen ja kaikenlainen muukin liikunta helpottaa minua.
Pieni kävelylenkki raikkaassa ulkoilmassa piristää oloa kummasti samoin vesijumppa ja venyttely- ja rentoutustunti jumppasalilla. Ihmisten parissa voin yleensä paremmin. Vointia huonontaa minun mielestäni liiallinen tv:n katselu, negatiivisten uutisten seurailu ja somen seurailu. Some-katkoja on hyvä pitää aika ajoin ja pitää se muutenkin kohtuuden rajoissa.
Juhlapyhien aikaan ihmisten vuorovaikutus ja tunteet näyttelevät tärkeää roolia. Juhlapyhiin ja sukulaisten tapaamisiin liittyy paljon jännitteitä ja odotuksia. Sen takia olemme herkimmillämme ja siksi loukkaannumme ja petymme monasti. Ristiriidat saavat aikaan ahdistusta.
Juhlapyhinä kannattaisi muistaa, että ne ovat yhdessäolon ja rauhoittumisen aikaa. Minusta olisi tärkeää helpottaa pyhien alla perheen äidin työtaakkaa niin, että perheissä tehtäisiin asioita yhdessä alkaen juhlavalmisteluista ja muista pyhiin liittyvistä töistä perheenjäsenten kesken.
Pyhinä on myös paljon yksinäisiä, jotka kokevat olonsa ahdistuneeksi. Silloin ahdistus voi saada yliotteen ja kasvaa suureksi. Tällöin eri yhdistysten apu nousee tärkeäksi. Helmillä tämä onkin huomioitu hienosti. Helmi-talot ovat pyhien alla auki juuri silloin, kun moni muu paikka on kiinni. Helmillä myös panostetaan yhteisiin hyviin hetkiin kaikkien pyhien alla. Tämä on arvokasta toimintaa ja siinä kokee kuuluvansa yhteisöön, mikä on myös tärkeä yksinäisyyden poistaja.
Mukavaa uutta vuotta kaikille.
Teksti ja kuva: Tarja Ruusunen