Digitaalisin askelin

Jätämme päivittäin jälkemme tietoverkkoihin. Hakukoneet ja käyttäjilleen maksuttomat sosiaalisen median sovellukset tallentavat ja varastoivat tietoja käyttäjästä vastineeksi palveluistaan. Tämä on ylikansallisille datajäteille miljardiluokan bisnes ja ilmiö, jota on hyvin vaikea hallita.

Sosiaalinen media on varmasti jokaiselle tuttu verkostoitumisen, yhteydenpidon ja sisältöjen jakamisen väline. Sosiaalisen median sivuilla jaetaan surutta henkilökohtaisia tietoja kuten syntymäaika, työ- ja opiskelupaikka, kontaktit ja kiinnostuksen kohteet. Sähköisessä maailmassa emme olekaan vain niitä jotka seuraavat mediaa, vaan myös  media seuraa käyttäjiään.

Kaikenlainen tieto käyttäjästä ja toiminta sosiaalisessa mediassa hyödyttää näitä internet-alustoja ylläpitäviä yrityksiä.

Tietoverkoissa liikkuva data on valtaisa bisnes, jossa käyttäjän tiedot ovat kauppatavaraa. Sosiaalinen media kerää käyttäjistään dataa ja myy sitä edelleen mainostajien käyttöön. Sosiaalisen median yhteisöpalveluiden taustalla on varsin nerokas bisnesidea. Käyttäjä luo itse sisällön näihin palveluihin ja myy yksityisyytensä saadakseen käyttää näitä ilmaisia palveluita.

Sosiaalisen median näennäisen harmittomuuden taakse kätkeytyy uhkia, joilla on merkitystä. Aina verkossa vieraillessamme jätämme sinne jälkiä itsestämme. Tähän ns. digitaaliseen jalanjälkeen vaikuttavat esimerkiksi selaushistoria, sijaintitiedot sekä toimintamme sosiaalisessa mediassa.

Tiedonkeruu ja markkinointi internetissä – pyörittävätkö algoritmit maailmaa?

Informaatioteknologian kehitys on mullistanut markkinoinnin kokonaan. Jokainen Google-haku, klikkaus ja jaettu kissavideo vaikuttaa siihen minkälaisia mainoksia meille näytetään. Harmittomalta vaikuttava Facebook-testi onkin todellisuudessa sovellus, joka kerää tietoja käyttäjästään. Yhteisöpalveluiden toiminta perustuu algoritmeihin. Niiden ansiosta näemme asioita, jotka kiinnostavat tai joiden oletetaan kiinnostavan meitä.

Jokainen verkonkäyttäjä elää siis tietoverkoissa algoritmeina, parhaassa tapauksessa myös kuolemansa jälkeen. Algoritmi on ikään kuin toimintaohje, joka laskee ja ennakoi ihmisen mieltymyksiä ja näin osaa kohdistaa mainontaa oikealle kohdeyleisölle. Se on hyvin tuottoisaa ja sillä on myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulottuvuus. Massojen tietoja analysoimalla ja kohdentamalla propagandalla voidaan vaikuttaa pahimmillaan äänestystuloksiin.

Politikoinnin väline ja totuuden jälkeinen aika

Elämme niin sanottua totuuden jälkeistä aikaa, jossa tunteisiin vetoaminen, populismi, kuulopuheet ja suoranaiset valheet leviävät tietoverkkoja pitkin. Sosiaalisesta mediasta on tullut politikoinnin väline paitsi hyvässä niin myös pahassa. Poliitikot ikään kuin jalkautuvat kansan keskuuteen ja jakavat tietoa äänestäjilleen Twitterin, Facebookin ja blogien välityksellä. Internet ainakin periaatteessa mahdollistaa tasavertaisen tiedonvälityksen ja vähentää sen hierarkkisuutta.

Internetin tarjoama anonymiteetti sallii toisaalta myös sen, ettei kukaan kanna vastuuta tiedonvälityksen oikeellisuudesta. Pahimmillaan tietoverkkojen kautta levitetään valeuutisia, vihapuhetta ja propagandaa. Netissä samanmieliset löytävät toisensa ja järjestäytyvät.  Sosiaalinen media tuo siis samanmieliset yhteen, mutta samalla sulkee korvamme keskustelun muilta ääniltä. Sosiaalisen median käyttäjät eristäytyvät samalla tavalla ajattelevien kupliin. Tämä saattaa vinouttaa julkisen keskustelun moniarvoisuutta.

Tietoja kansalaisista voidaan myös käyttää entistä tarkempaan mainontaan, mutta myös poliittiseen vaikuttamiseen. Kerättyä dataa on tiettävästi käytetty Yhdysvaltain presidentinvaaleissa sekä Brexit-äänestyksessä. Donald Trumpin vaalikampanja käytti hyväkseen profilointia ja valeuutisten levittämistä sosiaalisen median avulla.

Jo tieto sähköisestä vaikuttamisesta vaalien tuloksiin syö kansalaisten uskoa demokratian toteutumiseen. Tämä voi vaikuttaa vaalituloksen legitimiteettiin kansalaisten silmissä. On silti hyvä tiedostaa nämä sähköiset uhkakuvat. Algoritmeihin perustuvaan massojen profilointiin onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Käyttäjistä kerätyt tiedot mahdollistavat entistä tarkemmin  suunnatun poliittisen mainonnan.

Rahanarvoinen erehdys

Keväällä Facebook ja sen perustaja Mark Zuckerberg nousivat otsikoihin massiivisen tietovuodon seurauksena. Cambridge  Analytica oli saanut käsiinsä miljoonien Facebook-käyttäjien tiedot sekä analysoi ja myi niitä eteenpäin. Onko Face-

bookista kasvanut jätti, jota eivät enää edes sen perustajat hallitse? Tämä tapaus on luultavimmin vain jäävuoren huippu, mutta käynnisti julkisen keskustelun sosiaalisen median vaikutusvallasta ja uhkakuvista.

Mitä voimme tehdä?

Kybervaikuttaminen on vain yksi esimerkki siitä, miten vaikeaa on suitsia lakien avulla ylikansallisia pääomavirtoja ja sitä, mitä verkossa tapahtuu. Väärä uutisointi, jonka todenperäisyydestä ei kukaan kanna vastuuta, rehottaa sosiaalisen median kanavissa.

Olisikin tärkeää parantaa kansalaisten medialukutaitoa ja lisätä tietämystä esimerkiksi järkevistä sosiaalisen median tietoturva-asetuksista ja tietosuojakäytännöistä. Oikein tietoturva-asetuksin käyttäjä pystyy rajatusti vaikuttamaan siihen, minkälaisia tietoja hänestä kerätään.

Facebookin suosio perustuu sen maksuttomuuteen. Olisiko hyvä luoda vastaavia maksullisia palveluita, joiden ansaintalogiikka ei perustusi kaupankäyntiin käyttäjien tiedoilla? Entä olisiko ratkaisu kenties kehittää voittoa tavoittelematon sosiaalinen media?

Zuckerberg pyyteli anteeksi Cambrige Analytican tietovuotoa ja lupasi parannuksia Facebookin tietoturvaan. Tämä anteeksipyyntö saattaa kuitenkin olla pelkkää sanahelinää ja käyttäjille laiha lohtu. Se ei korjaa jo tapahtunutta. Onko ylipäänsä mahdollista saada kuriin yritystä, jolla on niin laaja käyttäjäkunta ja taloudellista vaikutusvaltaa? Miten sosiaalisen median tietoturvaa voisi parantaa?  Voidaanko toimintaan saada rajoituksia poliittisen sääntelyn avulla?

Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä yhteydenpidon väline ja osa arkea. Sillä on yli kaksi miljardia käyttäjää. Nuorempi sukupolvi on kasvanut sosiaalisen median parissa. Se on monille tärkeä kommunikaatiokanava.

Tietoisuutta sosiaalisen median tietoturvasta ja toimintaperiaatteista tulisi lisätä ja niistä tulisi käydä julkista keskustelua. Cambridge Analytican tietovuoto toi sosiaalisen median väärinkäytökset päivänvaloon. Sosiaalisen median alustojen toiminnan läpinäkyvyyttä lisäämällä väärinkäytöksien mahdollisuus vähenee, lainsäätäjät ryhtyvät toimenpiteisiin ja ehkä voimme liikkua sähköisessä maailmassa jatkossa keveämmin askelin.

Facebook-käyttäjän muistilista

  • Piilota kaverilistasi.
  • Poista turhat sovellukset tai estä ne kokonaan. Myös viattomilta vaikuttavat Facebook-testit keräävät tietoja käyttäjistään.
  • Älä kirjaudu muihin palveluihin Facebook-tunnuksillasi.
  • Tutustu ajatuksella Facebookin tietoturva-asetuksiin ja säädä ne haluamiksesi.
  • Mieti tarkkaan, keitä hyväksyt kavereiksi ja varo huijariprofiileja

 

Teksti ja kuva: Pessi Juvonen