Psykiatrinen hoitotahto tulevaisuuden varalle
Viime vuosina julkisuudessa on keskusteltu potilaan itsemääräämisoikeudesta sekä omaisten ja muun lähipiirin mahdollisuudesta saada tietoa hoidossa olevan voinnista.
Joidenkin psyykkisistä sairauksista kärsivien ihmisten kokemuksena on, että lääkärikunta on yksipuolisesti päättänyt hoitotoimenpiteistä ilman, että heillä tai lähipiirillä on ollut mahdollista vaikuttaa. Monesti puhutaan myös pakon käytöstä psykiatrisessa sairaanhoidossa
Vuonna 2011 Lapin sairaanhoitopiirissä otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön psykiatrinen hoitotahto, jonka tavoitteena on lisätä potilaan itsemääräämisoikeutta sekä laajentaa yhteistyö koskemaan potilaan ja hoitohenkilökunnan ohella myös lähiverkostoa. Psykiatrisen hoitotahdon tehdessään potilas ilmoittaa hoitoaan koskevia toiveita tulevaisuuden varalle. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa potilaan vointi on heikentynyt niin, että hänen arvostelukykynsä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Psykiatrisen hoitotahdon avulla hoitohenkilökunta ja koko hoitava tiimi saa tietoa potilaan henkilökohtaisista mieltymyksistä sekä elämänarvoista ja kykenee sitä kautta hoitamaan häntä paremmin.
Psykiatrista hoitotahtoa laadittaessa on tärkeää, että potilas on mahdollisimman hyvässä psyykkisessä voinnissa arvioidakseen rationaalisesti hoitotahdon merkityksen ja sisällön. Ensisijaisesti se suositellaan tehtävän avohoidossa. Auroran sairaalassa työskentelevä osastonhoitaja Ulla Niittyaho toteaa, että sairaalahoidossa psykiatrinen hoitotahto käydään läpi yhdessä potilaan ja omahoitajan välisessä keskustelussa hoitojakson loppuvaiheessa. Hoitotahtoa ei suositella täytettävän yksin väärinymmärrysten välttämiseksi ja kokonaisuuden toimivuuden kannalta.
Osastonhoitaja, asiantuntijasairaanhoitaja Virve Kasari ja osastonhoitaja Niittyaho korostavat, että psykiatrinen hoitotahto on vapaaehtoinen, mutta hyödyllinen. Tällä hetkellä se ei sisälly kansalliseen lainsäädäntöön, mutta on tulkittavissa osaksi potilaan hyvää hoitoa. Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalvelujen hoitotahdon lähteenä on käytetty sekä Vaasan sairaanhoitopiirin että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien käytössä olevaa hoitotahtoa, jotka perustuvat Tervein mielin Pohjois-Suomessa -osahankkeen ja Lapin sairaanhoitopiirin kehittämään malliin.
Hoitotahdon ensimmäisessä osassa potilas nimeää itselleen läheisen henkilön, jolle voidaan antaa tietoa sairaudesta ja ottaa hänet mukaan hoitoneuvotteluihin kertomaan millainen hoito parhaiten vastaa potilaan omaa tahtoa, mikäli potilas on sillä hetkellä itse kykenemätön kertomaan kantaansa. Tässä osiossa potilas voi lisäksi kertoa toiveitaan koskien avo- tai sairaalahoitoa.
Virve Kasari toteaa, että kun potilaan valtuuttama henkilö on tiedossa hoitotahdossa, on hoitohenkilökunnan tarvittaessa mahdollista vedota siihen tilanteiden muuttuessa. Potilas on voinut esim. nimetä oman äitinsä tukihenkilökseen, mutta huonossa kunnossa ollessaan kieltäytynyt yhteistyöstä hänen kanssaan. Psykiatriseen hoitotahtoon viitaten hänen mielipiteensä on mahdollisesti saatu muuttumaan hoitotahdossa laaditun toiveen mukaiseksi. Kun hoitotahto on laadittu, lähiverkosto on mahdollista ottaa mukaan heti vastaanotolla ja sisällyttää heidät mukaan alusta lähtien.
Psykiatrisen hoitotahdon toisessa osassa ovat itse hoitoa ja itsemääräämisoikeutta sisältävät toiveet. Potilas voi vaikkapa kuvata, mikä lisää hänen turvallisuuden tunnettaan; haluaako hoitajan olevan lähellään vai kaipaako enemmänkin omaa rauhaa.
Potilas on voinut hyvässä kunnossa mainita jonkin lääkkeen toimivuudesta tai että lämmin suihku on tuntunut rauhoittavalta kesken vaikeaa vaihetta. Joku toinen on saattanut mainita, että oven jättäminen raolleen on tuntunut paremmalta kuin sen sulkeminen. Potilaan antamien tietojen pohjalta hoitohenkilökunta on osannut toimia tilanteen mukaan potilaan ollessa hajanainen tai toimintakyvytön. Vaikka monet toiveet pyritään toteuttamaan, Kasari muistuttaa, että laitosympäristöllä on omat rajoitteensa.
Psykiatrinen hoitotahto -lomake jää potilaan haltuun. Hyödyllistä on ottaa se mukaan sairaalaan ja esimerkiksi avohoitoon, jossa sitä on mahdollista muuttaa tai tehdä lisäyksiä. Se voidaan myös potilaan toiveesta kopioida potilaskertomuskansioihin. Hoitotahdon olemassaolosta tehdään kirjaus Pegasos-potilastietojärjestelmään.
Tätä juttua varten haastattelimme Auroran sairaalan osastonhoitaja, asiantuntijasairaanhoitaja Virve Kasaria ja mieliala- ja akuuttilinjan yleispsykiatrisen osaston osastonhoitaja Ulla Niittyahoa.
Eetu Karppanen