Suomen sosiaalifoorumi valtasi Arbiksen huhtikuun lopulla.

Sosiaalifoorumi on vuodesta 2002 asti järjestetty, avoin ja maksuton tapahtuma, johon kansalaisjärjestöt, verkostot, yhteiskunnalliset liikkeet ja kulttuurialan toimijat tekevät sisältöjä. Tämän vuoden teemoina olivat ympäristökysymykset, taloudellinen tasa-arvo ja kulttuurien moniarvoisuus.

Vuoden 2015 Suomen Sosiaalifoorumi järjestettiin ruotsinkielisellä työväenopistolla, Arbiksella, Etu-Töölössä 25.–26.4. Sosiaalifoorumi on vuodesta 2002 asti järjestetty, avoin ja maksuton
tapahtuma. Se muodostuu kymmenistä osatapahtumista, luennoista ja työpajoista. Erilaiset kansalaisjärjestöt, verkostot, yhteiskunnallisia liikkeet ja kulttuurialan toimijat tekevät sisältöjä siihen. Joka vuonna on tapahtumalla on muutamia pääteema. Tämän vuoden teemoina olivat muun muassa ympäristökysymykset, taloudellinen tasa-arvo ja kulttuurien moniarvoisuus. Suomen sosiaalifoorumi on saanut mallinsa maailman sosiaalifoorumista. Ensimmäinen maailman sosiaalifoorumi pidettiin Brasiliassa 2001 ja siellä tehtiin foorumin peruskirja. Kaikilta, jotka haluavat osallistua tähän prosessiin ja järjestää uusia tapahtumia, edellytetään näihin periaatteisiin sitoutumista. Peruskirjassa julistetaan muun muassa sosiaalifoorumin olevan avoin kohtaamispaikka, jossa vastustetaan imperialismia ja rahan valtaa. Suomen sosiaalifoorumikin on sitoutunut foorumin peruskirjaan.

Sosiaalifoorumin järjestöt pyrkivät auttamaan ihmisiä ja ratkomaan yhteiskunnallisia ongelmia

Käytännössä sosiaalifoorumi on avoin suurten joukkojen tapahtuma, jossa ihmiset ja kansalaisliikkeet verkostoituvat ja toimivat yhdessä. Täydellisen aatteellisen yksimielisyyden löytäminen on
vaikeaa, mutta järjestöt eivät pyri taloudelliseen voittoon, vaan auttamaan ihmisiä ja ratkomaan yhteiskunnan epätasa-arvosta ja luonnon riistosta johtuvia ongelmia. Sosiaalifoorumeissa on ilman keskusjohtoisuuttakin saatu aikaan yhtenäisiä julistuksia. Esimerkiksi Irakin sodan vastaiset mielenosoitukset helmikuussa 2003 saivat alkunsa Euroopan sosiaalifoorumilta.Minä kiinnostuin Sosiaalifoorumista nähtyäni sen Facebookissa tapahtumana. En ollut aiemmin osallistunut siihen. Sosiaalifoorumi on varsin laaja tapahtuma. Samaan aikaan eri luokkahuoneissa  Arbiksella pidettiin aina lukuisia eri osatapahtumaa. Niinpä yksi ihminen ehtii nähdä vain pienen osan tapahtumasta. Usein oli vaikea valita minne mennä, kun oli päällekkäin useita kiinnostavia
luentoja.

Suomen sosiaalioikeudellinen seura teki kantelun Suomen sosiaaliturvan tasosta

Sosiaalifoorumin aloitti minun kohdallani Yrjö Mattilan pitämä Suomen sosiaalioikeudellisen seuran luento perusturvasta Suomessa. Sosiaalioikeudellinen seura on kaikille avoin muutoksiin
pyrkivä järjestö. Se pyrkii muuttamaan asioita ja parantamaan heikkotuloisten asemaa käytössään olevin keinoin. Viimeksi seura teki kantelun Euroopan neuvostoon siitä, kuinka Suomen sosiaaliturva ei ole riittävällä tasolla. Mattila kertoi, kuinka EU:n kantelujärjestelmä on työläs ja siihen on oikeus ryhtyä vasta, kun kotimaassa keinot on käytetty. Suomi sai huomautuksen liian matalasta sosiaaliturvasta, mutta siihen ei ole millään tavoin reagoitu. Yrjö Mattila koki, että Euroopan neuvoston antama huomautus ”vaiettiin kuoliaaksi”. Mattila kertoi kuinka sosiaaliturvaa
ei ole juurikaan kehitetty sen jälkeen, kun 1998 sitä leikattiin rajusti. Perusturvan pitäisi olla vähintään 50 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta, pystyäkseen takaamaan tulotason, joka ei
poikkea liikaa tavanomaisesta. Käytännössä takuueläke on vain 38 prosenttia siitä ja minimi-sairauspäiväraha ainoastaan 24 prosenttia. Toimeentulotuki kehitettiin aikanaan väliaikaiseksi tuloksi, jonka varassa henkilö tai perhe voi elää muutamia kuukausia eikä se riitä nykyisellään tarjoamaan pitkäaikaista, pysyvää tukea. Nykyaikainen pitkäaikaistyöttömyys on uusi ilmiö. Mattila kertoi kuinka 1980-luvulla kaikki saivat välillä jotain töitä eikä tuilla joutunut elämään katkeamatta vuosikausia. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrä vaihtelee kunnasta riippuen hyvin paljon, ja sekin asettaa ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan toistensa kanssa. Asumistuki ei ole pysynyt mukana vuokrien huimassa nousuissa. Pitäisi olla keino säädellä vuokria.

Stadin aikapankissa tarjotaan ja vastaanotetaan apua

Sunnuntaina tutustuin aikaa vaihtaviin järjestöihin. Niistä erityisen kiinnostavana koin Stadin aikapankin. Stadin aikapankki on järjestö, jossa vaihdetaan palveluksia. Kukin voi tarjota osaamisensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaan palveluksia, esim. lastenhoitoapua. Toveillaan henkilö voi ostaa itselleen vaikka remonttiapua. Järjestö on tasa-arvoinen ja kaikkien aika on samanarvoista. Apua ei tarvitse tarjota samoille henkilöille, joilta sitä vastaanottaa, vaan Aikapankki pitää kirjaa käytetyistä ja ansaituista toveista. Jos henkilö on Aikapankkiin liittyessään vaikeassa tilanteessa, niin hän voi jäädä velkaa vaikka kymmeniä toveja ja suorittaa ne sitten kun oma tilanne on parantunut.Erikseen on kehitetty vertaistukisysteemi nimeltään Tovituki. Se toimii osoitteessa www.aikaparantaa.net. Siellä voi kertoa tilanteestaan ja tukipyyntö välitetään nimettömänä tovitukijaverkostolle. Mielenterveyskuntoutuja, jolla on kokemusta samoista ongelmista voi ryhtyä tukihenkilöksi. Kun autettavanvoimat palautuvat, hän voi miettiä millaista apua itse haluaa tarjota aikapankin kautta.

Psykologien työ väkivaltaa ja sotaa kokeneiden parissa on raskasta ja uuvuttavaa

Sunnuntaipäivän päätti vaikeissa oloissa Lähi-idässä auttamistyötä tehneiden psykologien esitelmä. Auttajien työ väkivaltaa ja sotaa kokeneiden parissa on raskasta, ja he saavat omaa työnohjausta välttääkseen sijaistraumatisoinnin riskin. He kertoivat auttaneensa sosiaalityöntekijöitä, joiden työ oli äärimmäisen raskasta ja stressaavaa heidän yrittäessään auttaa Syyrian pakolaisia. Sosiaalityöntekijöille järjestettiin terapeuttinen ryhmäkokemus, jossa käveltiin luontoon, harrastettiin mindfulness-tyyppistä hetkessä olemista ja kirjoitettiin ja maalattiin yhdessä. Luonnossa oleminen oli ahtaalla alueella oleville työntekijöille erityisen tärkeää. Lopuksi psykologi luki erään sosiaalityöntekijän kirjoitelman elämästään. Siinä tämä pohti siitä kuinka kokee eläneensä hyvän elämän, vaikka on joutunut hautaamaan äitinsä ja siskonsa
ja sairastaa itse edennyttä syöpää. Psykologit liikuttuivat lukiessaan tekstiä, koska samainen sosiaalityöntekijä oli jo menehtynyt syöpään. Kirjoitelma loppui lauseeseen ”Elämä on kaunis, koska ihminen voi tehdä siitä kauniin”.Sosiaalifoorumi koostui luentojen lisäksi järjestöihin tutustumisesta. Monet kansalaisjärjestöt olivat Arbiksen käytävillä paikalla mainostamassa toimintaansa. Kiinnostavilta tuntuvien järjestöjen pöydistä otin esitteitä ja liityin useisiin sähköpostilistoihin. Järjestöistä kiinnostavina koin mm. Maan ystävät, Kansainvälisen solidaarisuustyön, Attacin sekä Stadin aikapankin. Vuoden 2015 Sosiaalifoorumissa oli myös paljon sellaista ohjelmaa, johon en itse ehtinyt osallistua. Foorumilla esiintyi mm. filippiiniläinen kansalaisaktivisti ja vaihtoehto-Nobelin, Right Livelihood Awardin, voittanut Nicanor Perlas, jonka puhetta valitettavasti en ehtinyt kuulla. Jos sosiaalifoorumi herätti mielenkiintosi, niin sen nettisivut löytyvät osoitteesta www.sosiaalifoorumi.fi. Sieltä löytää muun muassa ohjelman, osatapahtumien referointeja sekä haastatteluja.

Maija Lindberg