Rinnalla arjen haasteissa – edunvalvonta pohjusti palveluohjausta
Helmin palveluohjauksen juuret juontuvat jo aivan yhdistyksen ensimmäisiin toimintavuosiin. Motivoituneesta jäsenten edunvalvonnasta kehkeytyi moninaisten vaiheiden kautta nykymuotoisen palveluohjauksen konsepti.
Aina Helmi ry:n perustamisesta lähtien mielenterveystoipujien edunvalvonta myös yksilötasolla, siis yksittäisten helmiläisten auttaminen heidän pulmissaan, nähtiin tärkeänä toimintana. Jo vuonna 1986 Helmi ratkoi yhdistyksenä lukuisten psyykepotilaiden asunto-, terveys- ynnä muita asioita. Muutamaa Helmin jäsentä esimerkiksi tuettiin asunnonhaussa ja asioinnissa viranomaisten kanssa heidän menetettyään asuntonsa; muun muassa säilytettiin Helmin kokoushuoneessa yhden heistä tavaroita.
Syyskuun alussa 1991 käynnistettiin oikeusturvaprojekti, jota rahoitti RAY. Projektin vetäjäksi palkattiin lakimies Pekka Reinikainen, ja sitä varten selvitettiin mielenterveyteen liittyviä lakeja ja säännöksiä. Projektiin sisältyi helmiläisten oikeudellista neuvontaa ja avustamista koskeva kokeilu, joka rajautui psyykkisiin vaikeuksiin kytkeytyviin juridisiin ongelmiin. Oikeusturvaprojektille perustettiin myös tukiryhmä, jonka tehtävänä oli valvoa, että jäsenten kokemukset ja näkemykset tulivat huomioonotetuiksi ja hyödynnetyiksi projektissa. Projekti kesti vuoden 1993 loppuun, mutta sen pohjalta käynnistettiin jatkoprojekti nimellä oikeus- ja sosiaaliasiamiesprojekti, joka jatkui vuoden 1996 loppuun.
Projektin viimeisenä vuonna ryhdyttiin selkiyttämään yhdistyksen edunvalvontatoimintaa. Henkilökunta, johtokunta ja jäsenistö kävivät keskinäisiä ideointi- ja suunnittelukokouksia, joissa käytiin vuoropuhelua edunvalvonnan merkityksestä, keinoista ja päämääristä. Järjestölle alettiin hankkia lakimiespalveluja ostopalveluna Lakiasiaintoimisto Reinikainen & Ståhlberg Ay:ltä. Palvelut olivat jäsenille ilmaisia ja niihin sisältyi pääasiallisesti sosiaali- ja terveysjuridista neuvontaa, mutta myös muiden oikeusalojen opastusta. Viranomaisia vaativat tapaukset ohjatiin tapauskohtaisesti sopivan asiamiespalvelun piiriin.
Vuonna 2000 uutena toimintamuotona tarjottaviin palveluihin sisällytettiin palveluasiamiehen ohjaus. Palveluasiamiehen tehtävänä oli toimia jäsenistön oikeuksien ja etujen valvojana kaikilla sosiaali- ja terveyspalvelujen aloilla. Kerran viikossa oli puhelinneuvonta- ja ajanvarauspäivä, muut päivät käytettiin asiakastapaamisiin sekä virasto- ja kotikäynteihin. Palveluasiamies antoi ohjeita ja neuvoja lääkitykseen, psykiatriseen hoitoon, eläkkeisiin, asumiseen, vammaispalveluihin ja ennen kaikkea toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä. Juridisissa ja hallinnollisissa asioissa palveluasiamiestä ohjasi Helmin neuvova lakimies Pekka Reinikainen. Palveluasiamiestoimintaan sisältyi myös joitakin verkostokokouksia, joihin osallistuivat asiakas, omaiset sekä sosiaalitoimen, avo- ja laitoshoidon edustajia.
Palveluohjaus muotoutuu
Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta myönsi vuonna 2002 taloudellisen avustuksen palveluasiamiestoimintaan ja asiainhoitoon sekä jalkautuvan sosiaalityön kehittämiseen. Mielenterveyskuntoutujien ongelma-alueita olivat erityisesti asunnottomuus, taloudelliset vaikeudet, avohoidon riittämättömyys ja sosiaalisten kontaktien puute. Apua tarvittiin eläkeasioiden selvittelyssä, tukien hakemisessa, päätösten sisältöihin liittyvissä epäselvyyksissä, velkaantumista koskevissa ongelmissa sekä eri viranomaistahoille suunnattujen asiakirjojen laatimisessa. Pyrkimyksenä oli asiakkaan hyvinvoinnin ja omatoimisuuden edistäminen ja keinoina asiakaslähtöisyys ja asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomiointi.
Syyskokouksessa 2003 vahvistettiin palveluasiamies-nimikkeen muutos palveluohjaajaksi. Uuden nimikkeen katsottiin vastaavan paremmin työnkuvaa, työn sisältöä ja sen tavoitteita. Samalla yhdistyksen työntekijöiden tehtävänimikkeet yhtenäistyivät. Lakimies ja palveluohjaaja laativat sosiaaliviraston myöntämän avustuksen turvin kirjasen palveluasiamiestoiminnan perusteista, jonka julkaisuun liittyi sosiaaliviraston työntekijöille suunnattu seminaari. Avustus mahdollisti myös osa-aikaisen palveluohjaajan palkkaamisen 1.10.2004 alkaen kokopäiväisen palveluohjaajan työpariksi. Palveluohjaajien työtilat sijaitsivat Kontulan jäsentalolla. Joulukuun alussa aloitettiin palveluohjaajan päivystys Pasilan talolla joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 9–12 ilman ajanvarausta.
2007 Helmi palkkasi toisen kokopäiväisen palveluohjaajan, minkä myötä palveluohjausta oli mahdollista saada molemmilta jäsentaloilta. Henkilöstövaihdosten, hyvien kokemusten ja uuden tutkimustiedon innoittamana palveluohjausta ryhdyttiin tarkastelemaan uudesta näkökulmasta ja toteuttamistapoja kehitettiin. Keskustelua käytiin vaikuttavuudesta ja tutustuttiin alan tutkimuksiin ja selvityksiin. Erityisesti tietoa ammennettiin Omaiset mielenterveyden tukena Uudenmaan yhdistyksen Case management -projektista. Case management -näkökulman mukaan palveluohjaaja kulki kuntoutujan rinnalla kannustaen yhä laajempaan omatoimisuuteen ja omien voimavarojen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Rooli oli enemmän opas kuin puolesta tekijä. Toiminta perustui vapaaehtoisuuteen ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen ollen pitkäkestoista ja intensiivistä varsinkin alkuvaiheessa. Palveluohjaaja saattoi olla mukana hoitotapaamisissa ja tehdä kotikäyntejä. Asiakasmäärät olivat intensiivisyydestä johtuen pienemmät kuin aiemmassa, pääosin vastaanottoon ja toimistotyöhön perustuneessa työtavassa. Tukien ja etuuksien hakeminen korostui vähemmän, sen sijaan etsittiin pysyviä ratkaisuja kuntoutujan elämäntilanteen ja omatoimisuuden edistämiseksi.
Vilkkaita työpäiviä
2000-luvun palveluohjauksessa painottui siis jäsenten arkea tukeva toiminta. Palveluohjaaja mietti yhdessä asiakkaan kanssa, miten tämä pystyisi suoriutumaan arjen haasteista mahdollisimman itsenäisesti. Isot tavoitteet pilkottiin pienemmiksi osatavoitteiksi ja palveluohjaaja kannusti ja loi toivoa niiden saavuttamiseksi. Matkalla kohti toimivampaa ja itsenäisempää arkea oli palveluohjaaja opas ja rinnalla kulkija. Keskittyminen suunnattiin asiakkaan terveeseen puoleen ja voimavaroihin.
2009 oli taloudellisesti yhdistykselle haastava vuosi, mikä johti siihen, että toisen palveluohjaajan määräaikaista työsopimusta ei pystytty jatkamaan. Tämän seurauksena noin puolet asiakkaista jäi ilman palveluohjaajaa seuraavana vuonna. Osa heistä jatkoi kevennettyä ohjausta toisen palveluohjaajan kanssa, osa sai puhelintukea. Riittävän tuen takaaminen näille asiakkaille ja haittojen minimointi oli vuoden tärkeimpiä tehtäviä. Joulukuussa 2010 RAY:n avustusehdotuksessa Siilitien jäsentalon kohdennettuun avustukseen tuli reilu korotus, mikä mahdollisti jälleen palveluohjaajan palkkaamisen Siilitien jäsentalolle. Uusi vakituinen palveluohjaaja aloitti työt syyskuun alussa 2011, ja Siilitien palveluohjaustoiminta rakennettiin uudelleen lähes tyhjästä. Pikkuhiljaa uudet asiakkaat alkoivat löytää palveluohjaajan pakeille, ja toiminta juurtui uudelleen Itä-Helsingin Helmiin.
Palveluohjauksen kysyntä oli suurta. Palveluohjaajien päivät täyttyivät asiakastapaamisista asiakkaiden kotona, Helmi-taloilla, virastoissa, kahvioissa ja hoitopaikoissa. Moni saapui tapaamaan palveluohjaajaa talolle ilman sovittua aikaa, ja tukea ja apua annettiin myös puhelimitse sekä sähköpostilla. Vuoden 2013 loppupuolella molemmat palveluohjaajat olivat täystyöllistettyjä, eikä uusia asiakkaita voitu ottaa. Koska avuntarvitsijoita oli enemmän kuin palveluohjaajilla resursseja, oli toimintamuodon aika kehittyä jälleen. Yhdistyksessä pohdittiin huolellisesti, miten palveluohjauksen hyötyjä pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman monelle.
Palveluohjauksen kestoa päädyttiin rajaamaan ja suuntaamaan toimintaa tavoitteellisemmaksi. Osa asiakkaista kun tarvitsi paljon apua monella elämän osa-alueella, toisille riitti lyhytkestoisempi tuki tietyssä elämäntilanteessa tai tietyn asian eteenpäin viemisessä. Kun omat voimavarat alkoivat riittää tai tarvittavat tukimuodot olivat järjestyneet, oli aika päättää palveluohjaustyöskentely. Asiakkaille järjestettiin mahdollisuus siirtyä palveluohjauksesta tukihenkilötoiminnan piiriin. Palveluohjaajat osallistuivat tukihenkilökoulutuksiin ja auttoivat yhdistämään tuettavia sopiville tukihenkilöille. Vuodesta 2018 Helmin palveluohjaajat ovat myös suunnitelleet ja toteuttaneet ryhmämuotoista palveluohjausta. Palveluohjausryhmissä hyödynnetään erilaisia ohjausmenetelmiä toiminnallisista terapeuttisiin, ja ne tarjoavat tuen ja ohjauksen lisäksi sosiaalisia kontakteja.
Roosa Tiensuu
Lähteet: Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n toimintakertomukset.