Voimavarana taide ja luonto
Nautin eniten arjen pienistä kivoista asioista, kuten mukavista kahvi- ja jutteluhetkistä. Arkea kannattaa arvostaa ja siihen kannattaa panostaa. Minulle mielekäs elämä koostuu itselle tärkeiden ja merkityksellisten asioiden parissa olemisesta. Olen myös opetellut pysähtymisen taitoa arjessa “bongaamalla” tilanteita, joita normaalisti ohittaisin. Omaa mieltä voi herätellä tutustumalla asioihin, jotka eivät normaalisti vedä puoleensa. Näin syntyy uusia oivalluksia ja “ahaa-elämyksiä”. Koen mielekkääksi, että voi tehdä elämästään itsensä näköisen ja siten ainutlaatuisen. Jatkan haaveilua ja unelmointia. Haaveet ja unelmat voivat olla pieniä ja silti tärkeitä, joita kohti kurkotella. Olen aina avoin uusille asioille ja utelias oppimaan uutta.
Pidän erilaisista ryhmistä ja koen tärkeänä, että ryhmässä voi lausua oman mielipiteensä ja sitä arvostetaan. Tällä tavalla vertaisuus toteutuu parhaiten ja saan siitä voimaa. Elämään luo lisää merkityksellisyyttä, kun tuntee kuuluvansa ryhmään. Koen yleensäkin tärkeinä hyvät ihmissuhteet, jotka antavat molemmille osapuolille hyvää oloa ja lisää virtaa. Tällä hetkellä minulle antaa eniten hyvää oloa ja mahdollisuuden prosessoida tunteitani ja ajatuksiani Helmin luovan kirjoittamisen ryhmä ja lehtiryhmä tekstien muodossa. Koen vahvasti, että nämä ryhmät tukevat toisiaan. Kirjoittamisryhmä antaa minulle ideoita Helmi-lehden tekstien kirjoittamiseen. Sydäntäni lähellä ovat myös kaikenlaiset kulttuuri- ja taide-elämykset. Minusta on hauskaa käydä erityisesti konserteissa, museoissa, elokuvissa ja teatterissa sekä valokuvata. Minusta on mukava harrastaa valokuvausta, seurata eri kasvilajien kehitysvaiheita kevään ja kesän aikana sekä eri vuodenaikoja ihan noin yleisestikin ja tehdä kävelylenkkejä luonnossa. Minulla oli onni päästä äskettäin vuoden tauon jälkeen kuuntelemaan ja katsomaan Tosca-oopperaa. Ooppera oli tulvillaan upeaa musiikkia italiaksi laulettuna ja siten pääsin kuuntelemaan niin sanotusti oopperan virallista kieltä italiaa samalla. Muutaman sanan sieltä täältä myös ymmärsin. Nautin suunnattomasti itse tarinasta ja laulajien hienoista roolisuorituksista. Tämä oli paras näkemäni ooppera ikinä.
Iloitsen lapsuuden muistoista, joita tulvahtaa mieleeni. Hyvät muistot hellivät mieltä pitkään. Lapsuuden pitkät kesät ja talvet sekä jo edesmenneiden sukulaisten sekä mummon ja papan kanssa vietetyt hetket voi pitää muistoina elämässä. Muistan lapsuuden lumiset joulut ja matkat mummolaan. Lunta oli aina paljon lapsuuden ajan talvina. Ne olivat odotettuja ja tärkeitä reissuja. Mummolassa oli aina lämmin tunnelma, leivotun pullan ja pipareiden tuoksu tulvahti jo ovella vastaan. Keittiössä oli korkea jakkara, jolla istuin aina. Se oli minun vakiopaikkani. Siitä näki kaikkialle ja näki kaikki sukulaiset ja keittiön tapahtumat, joita oli ilo seurata. Minä sain aina syödäkseni yhden korvapuustin ennen paistamista, siis raakana. Raaka piparkakkutaikina oli myös mielestäni suurta herkkua lapsena. Sitä säilytettiin ulkoeteisessä viileässä metallikipossa ja sieltä sai hakea maistiaisia makeannälkään, kun pyysi luvan. Jouluun kuului pukki, joka oli pappa. Muistan aina jännittäneeni pukin tuloa kovasti, vaikka oikeasti tiesin, kuka pukkina oli. Aito joulukuusi kuului koristeineen aina myös jouluun, lahjoja unohtamatta ja mummon tekemät joulun herkkuruoat, joista maksalaatikko oli erityistä herkkuani.
Pidetään huolta toisistamme. Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!
Teksti ja kuva: Tarja Ruusunen