Laumasuojaa yhdistyksestä
Koronapandemian aikana kielenkäyttöömme on ilmaantunut terveydenhuollon tuoma uusi ilmaisu: laumasuoja. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa joukko vastustuskyvyn saavuttaneita ihmisiä muodostaa turvan toisilleen. Ihmiset ovat vaaralta suojassa sen piirissä.
Sana on alun perin lähtöisin eläinkunnasta, jossa laumaan hakeutuminen suojasi yksilöä saalistajilta ja antoi eloonjäämisen mahdollisuuden. Samassa, mutta myös laajennetussa merkityksessä, se toimii myös ihmisillä. Yhteen liittyneinä voidaan paitsi vastustaa vihollisia myös kehittää suojajärjestelmiä vaaroja vastaan.
Ihmisyksilöt ovat kautta historian hakeutuneet yhteen mm. suojellakseen omia asuinalueitaan hyökkääjiä vastaan ja puolustaakseen yhteisiä etuja. Tärkeiden tavoitteiden toteuttamiseksi on perustettu ryhmiä, joukkueita, yhdistyksiä ja järjestöjä. Kaikkien tarkoituksena on toimia yhteiseksi hyväksi.
Ruoka ja fyysinen turvallisuus ovat meidän aikanamme jo aika pitkälle saavutettu, joten mihin nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassamme tarvitsemme ryhmän suojaa?
Mediaa seuratessamme emme voi välttyä näkemästä ympäristömme pahoinvointia. On psyykkistä kärsimystä, itsekästä vallan tavoittelua, toiset ohittavaa kilpailua, heikompien sivuuttamista ja kiusaamista. Erityisesti meitä ovat viime aikoina järkyttäneet mm. kiusaamistapaukset koulumaailmassa. Mitä ne kertovat yhteiskunnastamme? Vaikkakaan aina ei ole kyse näkyvästä rikollisuudesta, tiedämme, että ihmiselle on ominaista pyrkiä pärjäämään keskinäisessä kilpailussa, tavoittelemaan omaa etua ja samalla sivuuttamaan toisia.
Me tarvitsemme siis edelleen ryhmiä pyrkiäksemme yhteiseen päämäärään tasa-arvon toteuttamiseksi ja toinen toistemme suojelemiseksi ja tukemiseksi.
Tällainen yhteen liittyneiden ihmisten yhdistys on myös oma yhdistyksemme Mielenterveysyhdistys HELMI ry. Sen kantavina arvoina ovat jäsenten välinen arvostus ja avoimuus, kaikki mukaan ottava yhteisöllisyys sekä luottamus toisiimme.
Kun turvallisessa piirissä, omassa yhteisössä, saadaan tuoda esiin omia onnistumisia ja vahvuuksia, ne tuottavat kaksin verroin tulosta. Ei tarvitse häpeillä eikä kilpailla, koska ympäristö kannustaa. Myös omat vaikeudet uskalletaan tuoda esille, koska tiedetään, että meillä kaikilla on omat vaikeutemme. Siellä voidaan olla aitoja, sellaisia kuin olemme. Tällainen yhteisö antaa voimia ja suojan.
Yhteisöillä on jäsentensä tukemisen lisäksi yleensä myös ulospäin suuntautuvat tavoitteet. Sellaisina voidaan yhdistyksessämme nähdä mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten oikeuksien puolustaminen yhteiskunnassamme. Tämä näkyy mm. aloitteina päättäjille sekä vastustuksena leimautumista vastaan. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi olemme liittyneet yhteiseen rintamaan muiden vastaavien yhdistysten kanssa.
Vaikka yhdistyksemme on tiettyyn tarkoitukseen määritelty hallinnollinen yksikkö, sen piirissä jokainen saa säilyttää oman persoonansa ja omat voimanlähteensä. Se näyttäytyy jäsenten erilaisissa kiinnostuksen kohteissa, mieltymyksissä ja harrastuksissa. Jokaisella on omat yksilölliset voiman lähteensä, mistä ammentaa voimia jaksamiseen.
Tätä puolta nostetaan esiin lehtemme tämänkertaisessa numerossa, jossa jäsenet kertovat harrastuksistaan. Harrastukset tuottavat meille onnistumisen kokemuksia, iloa ja voimavaroja. Kun teemaa lähdettiin ryhmässä miettimään, huomattiin, että jo sana ”harras”tus ilmaisee, että asia on asianomaiselle tärkeä. Siihen halutaan panostaa ja siitä saadaan onnistumisen ja mielihyvän tunteita.
Kun omia voiman lähteitä tuodaan esille yhteisessä keskustelussa, ne voivat nousta merkityksellisiksi ja voimaa tuottaviksi innostuksen lähteiksi myös muille.
Ryhmän tuella toivomme saavamme voiman kestää yhteiskunnassamme kulloinkin jylläävät uhkatekijät, tällä hetkellä mm. koronapandemian.
Suhtautukaamme siis tulevaisuuteen luottavaisesti!
Eija Honkala (entinen hallituksen jäsen)