Suski ja Väiski – helmensä löytäneet

Ajatus, tehdä haastattelu Helmissä toisensa löytäneestä pariskunnasta, nousi mieleeni jo viime vuoden syksyllä, jolloin tapasin Väiskin ja Suskin Pasilan talolla. Keskustelin heidän kanssaan tuolloin pikaisesti ja ajatus Helmi-lehden rakkaus-teemasta alkoi kehittyä. Vaistosin Suskin ja Väiskin välillä jotain suurta ja koin voimakkaasti, että heidän tarinansa ansaitsee lukijakuntansa. Suuri osa parisuhteista kaatuu eroon, joten on mielestäni entistä tärkeämpää tuoda esille rakkaus, jota ei ajan hammas pure eikä arkielämän tappava harmaus saata synkkyyteen. Millaista on tosi rakkaus? Annan Suskin ja Väiskin kertoa.

Rakkautta ensisilmäyksellä

Olin sopinut tapaamisen Suskin kanssa Herttoniemen Helmi-talolle. Oli viileän aurinkoinen huhtikuun perjantai-iltapäivä. Susanna ”Suski” ja Ari ”Väiski” Silvennoinen huokuvat lämpöä ja rakkautta toisiaan kohtaan. Sitä ei voi olla huomaamatta heistä jo ensimmäisten minuuttien aikana. Heidän parisuhteensa on kestänyt kunnioitettavat 12 vuotta.

He tapasivat toisensa jo legendaarisen Kontulan Helmi-talon aikoina. Susanna sanoo suoraan, että rakastui Väiskiin ensisilmäyksellä ja huomaan tietynlaisen väristyksen kulkevan kehossani; kuinka se on mahdollista, huomaan vaistomaisesti pohtivani. Eikö se vaadi aikaa? Huomaan yrittäväni järkiperäistää tunteita vaikka tiedän Suskin tunteiden olevan täysin mahdollisia, jos niiden antaa tulla oikean ihmisen löytyessä.

Suhde etenee

Väiski ei omien sanojensa mukaan lämmennyt aivan yhtä nopeasti, vaikka pari katselikin ihastuneina toisiaan aina heidän tavatessaan toisensa Kontulan talolla. Suski kertoi jossain vaiheessa tunteistaan äidilleen, jonka mielestä tunne oli vain ohimenevä. Kaverit sen sijaan kannustivat Suskia ja hän lähettikin Väiskille postikortin puhelinnumeronsa kera.

Suhde eteni ja suunnitelmana oli mennä Väiskin kavereiden kanssa keskustaan iltaa viettämään. Kaverit peruivat tulonsa ja pari huomasi olevansa kahden. He viettivät unohtumattoman illan jutellen, illallista syöden ja tanssien, yön vierähtäessä Väiskin luona. Reilun vuoden päivät pariskunta asui Väiskin asunnossa, kunnes yhteinen koti saatiin Mellunmäestä, jossa parisuhde-elämää on eletty siitä lähtien.

Mistä pidän hänessä?

Tarkoitukseni on kysyä Suskilta, mistä hän Väiskissä pitää, mutta hän on jo ehtinyt ennen minua: Väiski on huumorintajuinen ja toiset huomioiva mies. Hän saattaa lähestyä yksinäistä, ihmiskontaktia kaipaavaa, joka ei jostain syystä itse kykene lähestymään toisia. Suskin mukaan Väiskin lämmin asenne on tuonut iloa monen ihmisen päivään.

Suskia kuvaillessaan Väiski käyttää samankaltaisia sanoja, joilla häntä itseään luonnehdittiin: Suski on eloisa, empaattinen, sosiaalinen ja tulee hyvin toimeen kaikkien ihmisten kanssa. Hän aloittaa keskustelun tuiki tuntemattoman ihmisen kanssa esim. metrossa, mistä piirteestä Väiski kertoo tykkäävänsä todella paljon.

Suski sanoo hymyillen, että aikaa myöten he ovat alkaneet muistuttaa toisiaan entistä enemmän.

Yhteistä arkea ja harrastuksia

Suski sanoo miestään silmiin katsoen, että heillä ei koskaan riidellä tai tapella vaan asiat sovitaan aina toista kunnioittaen. Aivan kuin asia olisi maailman itsestään selvin juttu. Eri mieltä asioista luonnollisesti saa olla, toteavat Silvennoiset kuin yhdestä suusta. Vaikka molemmat ovat puheliaita, he osaavat arvostaa hiljaisuutta ja usein kotona he voivat istua pitkiäkin aikoja sanomatta toisilleen mitään. Silloin tällöin hiljaisuuden voi katkaista toisen huomio siitä, miten huonoa ohjelmaa televisiosta nykyään tulee. Suskin mielestä on aivan ihanaa, että toisen kanssa voi olla oma itsensä ja hiljaa, jos siltä tuntuu.

Molemmilla on omat harrastuksensa ja kiinnostuksen kohteensa, vaikka Suski onkin oppinut tykkäämään Väiskin harrastuksesta: Väiski harrastaa baaripokeria. Myös Suski on oppinut pitämään pokerista ja kertoo jopa pystyvänsä päihittämään miehensä ajoittain tuossa, monen mielestä, korttipelien kuninkaassa. Suski tekee kassien ohella myös onnittelukortteja.

Suski puolestaan valmistaa käsityönä retro-henkisiä puuvillakasseja ja on saanut niitä hyvin myytyä eteenpäin. Molemmat pitävät paljon matkustamisesta. He ovat reissanneet useamman kerran yhdessä yhteisen ystävänsä kanssa ja kertovat suuntaavansa seuraavaksi Kosille.

Ari kertoo käyvänsä Hertsikan talolla päivittäin. Hän lounastaa, lukee päivän lehdet ja seurustelee muiden kävijöiden kanssa. Suski osallistuu Helmin vapaaehtoistoimintaan Hertsikan keittiössä ja käy talolla muutaman kerran viikossa.

Vaikutelmia

Suskin ja Väiskin suhde vaikuttaa minusta puhtaan harmoniselta. Jollain tavoin kuin sattuman kautta kaksi ihmistä, jotka sopivat toisilleen, ovat kohdanneet tässä maailmassa. He katsovat toisiaan kuin olisivat vasta äskettäin tavanneet, puhuvat toisilleen kunnioituksella ja lämmöllä. Heidän olemisessaan ei ole minun vaillinaisten aistieni havainnoimana minkäänlaista kyynistymistä tai toiseen kyllästymistä, vaan suhde on pysynyt tuoreena. Koen, että heidän tarinansa on todella kaunis ja erityislaatuinen

Suski kertoo tuntevansa kiitollisuutta Helmiä kohtaan. Onhan toki niin, että he tapasivat Helmissä, mutta epäilemättä he olisivat yhdessä riippumatta tapaamispaikasta. Molemmat halaavat minua haastattelun päätteeksi ja huomaan ajattelevani heitä pitkin tulevaa viikonloppua.

Eetu Karppanen