Taloudet, luonnonvarapalvelut, saasteet

Esillä 15 viestiä, 31 - 45 (kaikkiaan 53)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #11675
    saintrose
    Osallistuja

    Tarkoitukseni ei ollut loukata; kenties erheellisesti tulkitsin tuon tapahtumainkuvailun lievästi ironissävyiseksi. Olen itsekin mokaillut työelämässä, surrut mokiani perinpohjaisesti sekä kiusannut itseäni ja ehkä sivumennen toisiakin suunnattomalla perfektionismilla – joten näin tynnyrissä kasvaneena introverttinä minunkaan sosiaaliset taitoni eivät aina ole sieltä hiotuimmasta päästä. Toisaalta olen lakannut odottamasta itseltäni liikaa, enkä enää niin herkästi näe itseäni esim. sosiaalisten ominaisuuksien ääripäissä.

    Jos tilanne on kovin haasteellinen, niin kaikki työtehtävät tai harrastukset eivät vaadi niin kovasti tiimityötä tai vuorovaikutusta. Nykyaikana tosin vuorovaikutustaitoja ja ulospäinsuuntautuneisuutta on alettu vaatia siellä täällä, vaikka työ saattaisi hoitua ujolta ja hiljaiselta aivan yhtä hyvin.

    #3098
    taavetti
    Jäsen

    No, hyvä, hyvä! On siinä minun viestissäni ironinen sävy – sekä itseäni että muita kohtaan. Valitettavasti vain kyse on tosiasiasta, joka on asettanut minut hankalaan tilanteeseen. Ja se taas on ongelma!

    Tämän lisäksi en katso itse mokailleeni, vaan katson että minua on kohdeltu väärin. Olen tehnyt asiasta kantelun, mutta eipä se taida aiheuttaa minun kannaltani mitään myönteistä muutosta. Sainpahan sentään kantani esitettyä edes jotenkin.

    Minulla on työeläkeikään alle kymmenen vuotta, joten mitään koulutuksia en tässä enää ajattele, kun pääasiassa aputöissä olen tähänkin asti toiminut silloin harvoin kun olen työllistettynä ollut.

    #3203
    saintrose
    Osallistuja

    Olen viime aikoina selannut työpaikkailmoituksia ja löysinkin yhden oikein kiinnostavan. Sekä muutaman muun kenties mahdollisuuksien rajoissa olevan. Nyt seuraavan kuukauden aikana pitäisi sitten jostain kaivaa työhaastattelussa tarvittava terve itseluottamus ja rohkeus kohdata ihmisiä. En ole työkkärin asiakas, joten mikään muodon vuoksi hakeminen ei minua lämmitä. Työhistoriani saattaa olla alisuorittamisen historiaa, mutta jonkinlaisessa työnsyrjässä olen suurimmaksi osaksi pystynyt sinnittelemään.

    #11692
    tuikku
    Osallistuja

    Onnea työhaastatteluihin Saintrose, toivotaan että nappaa jos kerran työhaluja ja kuntoisuuttakin on.
    Itse sairastuin jo nuorena. Lukioikäikäisenä kävin Folkhälsanilla juttelemassa psykiatrin pakeikka. Siitä alkoi urani Kelan mannekiinina. Psykoterapiaa, psykoanalyysiä, opiskeluja, kesätöitä ja puolen vuoden mittainen työharjoittelu. Rahkeet eivät riittäneet säännölliseen työelämään mutta toisaalta ei tarvinnut sitten kituuttaa eläkepäätöksen kanssa. Tosin se on minimieläke jolla tulee niukasti toimeen. Myin asuntoni ja maksan sillä vuokrani joten elämisen jää nyt enemmän.
    Rakastin opiskelualaani, viihdyin hyvin työharjoittelussa ja olisin enemmän kuin mielelläni tehnyt oman alani töitä.
    Mutta elämä ei mennyt niin.

    #11696
    saintrose
    Osallistuja

    Minäkin viihdyin opiskelualallani, mutta kyynärpääni eivät olleet alkuunkaan riittävän terävät, jotta olisin onnistunut hankkiutumaan hyviin asemiin työelämässä. Koen olleeni sikäli onnekas, että jouduin psykoottisen sekamelskan valtaan vasta näin kypsällä iällä. Vasta viikkojen sairaalahoidon jälkeen aloin tajuta, mitä minulle onkaan tapahtunut. Ajattelin, että elämäni oli sitten tässä, en tästä ikinä toivu ja olen lopun ikääni laitoshoidokki. Kuntoutusosastolla maailma alkoi kirkastua ja lääkityskin osua paremmin kohdalleen. Nyt pärjään normiarjessani, ml. kevyt työnteko, kohtuuhyvin. Aika tyytyväinen voin kuntoutumiseeni olla, kun nyt pystyn vakavissani lähtemään työnhakuunkin.

    Jos huomaan, että päässäni alkaa kehkeytyä ahdistavien ajatusten kehä, pyrin katkaisemaan sen mahdollisimman nopeasti. Minun tapauksessani sopivaa fyysistä kuormitusta tarjoava hikilenkki toimii hyvin, sen jälkeen on nautinto juoda pari kolpakollista vettä, ottaa pikasuihku ja laittaa jokin kiva levy soimaan. Klassista tai jotain pehmeää rytmimusiikkia, soulia tai reggaeta. Ajattelen myös niitä hyviä asioita, joita olen saanut elämässäni kokea. Turvallisuutta luo sekin, että mieleeni on jo iskostunut tietoa ja ymmärrystä sairaudestani, ja tiedän, mistä apua tarvittaessa saa.

    Kenties naiivisti ajattelen, että kaikella on tarkoituksensa. Tietysti jos maailmanmenoa yleisesti ajattelee, on olemassa niin karmeita ihmiskohtaloita, että sitä tarkoitusta on jokseenkin mahdotonta ymmärtää.

    #3529

    Ostin pullon raakaa sokeroimatonta karpalomehua markkinoilta. Se on hyvin raikasta.

    Planeetalla on meneillään länsipainotteisesti täysimittainen kulttuurimurros. Siihen kuuluu myös tuotantoelämä, työvoiman uusintaminen, luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut, tulevaisuusajattelu, tieteiden murrokset, jne, jne.

    Poliittinen sektori ei ole mitenkään kukko tunkiolla. Se elää helpon rahan mukavuudessa ja siksi vieraantuu. Monet muut sektorit pitävät matalaa profiilia jotta politiikka saisi vapaasti vieraantua eikä politiikalle annettaisi virkistysannoksia. Niinpä tunkiolla ei ole nyt mitään kukkoa, ei minkäänlaista.

    Sen huomaa niinkin, että on monia uusia ja vanhoja radikaaliryhmittymiä, kuten Helmikin, mutta nämä radikaaliryhmittymät eivät vedättele mitään kovia juttuja, vaan tyytyvät vain jäsenmääriensä verkkaiseen kasvatteluun ja lähinnä omille vanhoille jäsenille puhumiseen, uudet oppilaina.

    Juha Korkee, ajattelija

    #3564
    saintrose
    Osallistuja

    Pääsin nyt työhaastatteluun. Työpaikan saamiseen en ihan vielä usko, mutta pidän haastattelukutsuakin jo pienenä merkkinä siitä, että en vielä ole vallan epäkurantti työmarkkinoille.

    Kun automatisaatio ja robotisaatio etenee, ihminen vapautuu tylsästä ja pakkotahtisesta työstä. Joku tulevaisuustutkija juuri mediassa kertoi, että ihmisen ei pitäisi rakentaa identiteettiään työn varaan. Ennen pitkää robottien harteille jää se verojen maksaminenkin, ja kansalaispalkka/perustulo toteutuu laajassa mittakaavassa. Luterilaista taitaa tosin olla ajatus, että työ pitää ihmisen poissa pahanteosta. No, ehkä meistä tulee yhtä fiksuja kuin antiikin vapaista filosofeista, ja osaamme käyttää lisääntyvän vapaa-ajan henkistymiseen.

    #3566
    Nimetön
    Vieras

    Onneksi olkoon saintrose työhaastattelusta. Pidetään peukkuja. Totesin äsken surullisena olleeni koko ikäni mielenterveyspotilas ja olen edelleen. Jos näen unta ja muistan sen olen niissä unissa nykyisen ikäinen. Realismi pelaa edes siellä. Tosin tein valmistumiseni jälkeen aika pitkän yhtäjaksoisen työuran. 32 vuotta ja sen jälkeen sairasloma ja eläke. Kyllähän se kotiin jääminen silloin otti aika koville, mutta nyt on helpottunut olo ettei ole enää pakko jaksaa saadakseen leivän, terapian ja asunnon takia. Vaikka olenkin ammatiltani teknokraatti niin tärkeinä on elämässä kulkenut mukana taide kaikissa muodoissa.
    Hyvää ja kaunista ruskaa ja syksyä foorumilaiset.

    #3583
    saintrose
    Osallistuja

    6 jätettyä hakemusta, saldona toistaiseksi 1 työhaastattelu. Periaatteessa ei hassumpi tilasto. Eilen minulle oli varattu potilashistoriani toinen aika psykpolin sosiaalityöntekijälle. Ajanvaraus oli tehty, kun olin ilmaissut harkitsevani työhönvalmennusta.

    Sossuihminen ansaitsisi vuoden ankeuttajapalkinnon. Tälläkin tapaamisella teki heti selväksi, että kyseessä on turha tapaaminen, turha asiakas. Niin, työhönvalmennus, mitä se nyt olikaan, seikkailen täällä Verven sivuilla. Jaa, sellainen valmennushan saattaisi kestää jopa vuoden, ei kai me nyt sellaista (vuoden panostus vielä kaksinumeroisiin työvuosiin, olisihan se varmaan ennenkuulumatonta). Palkkatuen mahdollisuus (jos jättäytyisin työttömäksi työnhakijaksi)? Never heard. Kun asiakas Saintrose osaa niin erinomaisesti trimmata hakemuksiaan, niin ei muuta kuin lycka till. Ja loppukaneettina: onhan asiakas Saintrose kuullut Mol-työpaikkasivustosta? Voihan vihne!

    Hoitajani kanssa kemiat onneksi toimivat paremmin.

    #3586
    tuikku
    Osallistuja

    Olipa todellakin veret seisauttava sossutätitapaaminen, jossa täti oli haudannut kukkahattunsa palveluhalukkuuden kera jonnekin ankeiden työvuosien alle. Tuollaisesta pitäisi nostaa meteli, jäit yksin nuolemaan näppejäsi etkä saanut mitään apua tilanteeseesi.
    Muistelen kaiholla vuosia jolloin sossusta sai loma-avustustakin ihan ystävällisessä hengessä ja ensimmäinen merkki ankeista ajoista alkoi olla hammashoidon epääminen toimeentulotukiasiakkailta.
    Miten meni työhaastattelu, löytyikö yhteistä säveltä❓Toivon sydämestäni että saisit töitä kun sinulla kerran työhaluja ja kuntoisuuttakin on. Työnhaku on kovaa hommaa ja vaatii hyviä hermoja ja satsauksia joten sitä ei kannata pelätä.
    Hyvää syksyn jatkoa kaikille. Kovin harmaata on ja lehtiä jo kellastuneita maassa. Näin se vuodenkierto menee ja kulkee kulkuaan.

    #3648
    saintrose
    Osallistuja

    Mukavassa hengessä haastattelu sujui. Siitä ei kuitenkaan voi päätellä oikeastaan mitään: työhaastattelijat ovat yleensäkin korrektia porukkaa ja pitävät korttinsa piilossa. Ensi viikolla lopulta selviää, kuka kyseisen työn saa.

    Kävinpä tänään pelailemassa vähän sählyä. Ja hauskaa oli! Pysyin aloittelijanakin pelissä mukana, jos kohta pumppu siinä vähän hakkasi ja hiki valui. Voisinpa ottaa sählyn tavaksi, kun ulkoilukelitkin varmasti pian muuttuvat vähemmän houkutteleviksi.

    #3943

    Reaalisurkastumista ja reaalirikastumista

    Mukaellen tamperelaista ajattelijaa Jorma Kekkiä ja valkeakoskelaista Pentti Linkolaa: Maa planeetta ravistelee silloin tällöin ylimääräiset ihmiskirput turkistaan.

    Mun, Juha Korkeen ajattelua: Juuri nyt noiden ajattelijoiden tieto näkyy niin, että nimellistalousalueella sen talouden kannattajia koskee vieraantumistietä tapahtuva reaaliheikkeneminen. Maa planeetta karistelee heidät parhaillaan pois turkistaan. He saavat tarpeensa tyydytettyä siksi, että heidän reaalitarpeet koko ajan pienenee, vähenee, ja menee ajan myötä nollille.

    1970-luvulla luonnonsuojelijat varoittivat ihmiskuntaa tällaisesta reaalisurkastumisesta, mutta vain harvoille varoitus jäi muistiin ja huomioonotettavaksi. Tänään on hyvä päivä alkaa seurailemaan ympäristössä tapahtuvaa reaalisurkastumista. Siis reaaliarvoissa. Reaalimittareilla. Reaalitarpeet. Jne.

    Myös suuri väkiluku reaalisurkastuttaa. Pieni väkiluku reaalirikastuttaisi.

    Juha Korkee, ajattelija, mielenterveysaktivisti, aktivisti, Hyvinkää

    #3991

    Munavalkuaista ja maitoa niin, että tuotannossa ei tarvita eläintaloutta, ei eläinten kärsimystä, ja saasteita tulee vain murto-osa eläintalouteen verrattuna, samoin energiaa kuluu vain murto-osa eläintalouteen verrattuna.

    Tämä uutinen on nyt jaettavana olevassa Voima -lehdessä, jota jaetaan ilmaiseksi Kirjastoissa ja Matkahuollon toimipisteissä, kuulopuheiden mukaan myös suurimmilla rautatieasemilla, vaikka en itse ole siellä kyllä nähnyt.

    Voima, sivut 20-21. Otsikko: Reilun munan metsästys. Munantuotantouutisen lisäksi jutussa on myös tämä maidontuotanto uutinen.

    Viime talvena levitin jo samanlaisen uutisen lihantuotannosta. Tämä keinoliha tulee halparuokalaketjuja myöten markkinoille viidessä vuodessa.

    30 vuotta sitten aloin haaveille siitä, että tällä tavoin onnistuttausiin tuottamaan kaikki liha, kala, lintu, maito, muna. Erikoisesti silloin uneksin riistan saamisesta kaikkien ulottuville, tarvitsematta ampua eläimiä. Puhuin tästä ihmisille, ja minua pidettiin hulluna. Sitten aloin vaieta. Nyt on riemullista lukea näitä uutisia maailmalta.

    Juha Korkee

    #11763

    Suomessa on väestöräjähdys käynnissä. Ootteko seurannut miten nopeasti väkilukulaskuri rullaa ylöspäin. Kaikki ei ehkä tiedä, koska hallitus yrittää lakaista asian maton alle. Aihe on tabu.

    En muista mistä nettiositteesta sen taas näkikään. Jos joku saa selville, niin voisiko laittaa tähän keskusteluun näkyville laskurin uusimman lukeman. Sillä minunkin kuukauden takainen hahmo on varmasti jo vanhentunut. Suomi siis.

    Ja miksei ihmiskuntakin, jos vaan löytyy.

    Sitä mukaa, kun nämä uudet lukemat ovat alkaneet iskeytymään viestimistä päin meitä, on yks jos toinenkin julkaissut ajatelleensa asioita ja tulleensa väkiluvun vähentämisen kannalle. Tämä on ehkä uusin virtaus, virtauksista.

    Mitä ovat sitten keinot.

    Sivistymättömiä keinoja: sodat, sisällissodat, nälkäkuolemat, tautikuolemat, luonnonkatastrofikuolemat, terrorismin aiheuttamat, rikollisuuden aiheuttamat, onnettomuudet, ehkä monenlaiset muutkin.

    Sivistyneitä keinoja: Koulutus, perhesuunnittelu, syntyvyyden säännöstely, ehkäisy. Syntyvyyden säännöstelyssä abortoidut pitää julistaa sankarivainajiksi. Siihen on täydet oikeudelliset perusteet.

    Juha Korkee

    #4433
    sattua
    Jäsen

    Mene ja tiedä sitten…?……….,,,,

Esillä 15 viestiä, 31 - 45 (kaikkiaan 53)
  • Alueelle ‘Arkisto’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.