Taloudet, luonnonvarapalvelut, saasteet

Esillä 15 viestiä, 16 - 30 (kaikkiaan 53)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #11357

    Vapaina toimivat markkinat muodostavat reaaliarvoja rivakasti. Varsinkin nykytilanteessa, kun löysää rahaa on ympärillä runsaasti.

    Vapauden esteet on poistettava, kuten kartellit pitää rikostutkia, syyttää, tuomita ja rankaista. Myös työvoimaan liittyvät kartellit, kuten se, että sekä valtio, että firmat ovat yhteistuumin monopolisoineet työnteon firmoille ja julkisyhteisöille. Vapaan työn esteeksi on laitettu iso paperisota, korkea byrokratia, ja sekä työnteko, että työnantaminen on näillä perusteilla kriminalisoitu raskaasti.

    Työ pitää vapauttaa tästä kartellimassiivista niin kyllä markkinat lähtee vetään, mukaan lukien se, että firmat ja julkisyhteisöt pitää saada tajuamaan vapaiden markkinoiden pyhyys, jotta ne lopettavat työn monopolisoimisen itselleen suunnittelemalla esimerkiksi tekniikan sellaiseksi, että vain firmoissa osataan sitä ja löytyy tarvittavat erikoistyökalut. Homma pitää onnistua halvoilla kotityökaluilla ja vähillä, ja olla helppo suorittaa.

    Juha Korkee, ajattelija, Hyvinkää

    #1917

    Kun reaaliarvoja ei muodostu, seutu näivettyy, koska se kuitenkin reaalikuluttaa koko ajan.

    Reaaliarvoja muodostuu aina ja kaikissa olosuhteissa rivakasti markkinoiden ollessa vapaat. Varsinkin nykytilanteessa, kun löysää rahaa on ympärillä runsaasti kaikkialla, niin, että on helppoa investoida. Se löysä raha investoi automaattisesti rivakasti. Siinä on ratkaisu pää-oma kysymykseen tämän hetken tilanteessa.

    On totta, että julkinen sektori tarvitaan ja ainakin toistaiseksi tarvitaan myös Lakeja säätävä Valtio, joka laatii myös Oikeuskäytännön. Länsimaissa Oikeuskäytännön laatii politiikan ulkopuolinen riippumaton Tuomioistuinlaitos, se on siis Valtion se osa. Koska näitä ei voida, eikä kannata toistaiseksi lakkauttaa, on markkinoiden vapaus saavutettava maksimimäärään asti poistamalla kaikki markkinoiden vapauden esteet yksityiseltä sektorilta. Viime vuosikymmeninä tämä asia on hoidettu yhä veltommin ja leväperäisemmin, ja aivan viime aikoina sitä ei ole hoidettu enää oikeastaan laisinkaan. Siitä johtuu, että vaikka rahaa on kaikkialla paljon, ja myös korko alhaalla, reaaliarvoja ei muodostu rivakasti, eikä edes hitaasti. Yksityinen sektori ei ole enää nykyään vapaat yksityiset markkinat. Tästä on kyse.

    Ja tämä asia ei tunnu menevän sitten kenellekään perille. Aina kun markkinoiden vapauttamista yritetään, toimenpiteet kohdistetaan julkiseen ja Valtiosektoreihin. Kansantalous köyhtyy rivakkaa tahtia. Ja jatkossakin köyhtyy, jos asiaan ei saada korjausta.

    Firmat eivät saa olla kartelli, joka yrittää monopolisoida työn ja tuloksenteon firmoille. Vapaa työ ja tuloksenteko tarvitaan, jotta markkinat olisivat ääri-vapaat ja reaaliarvojen muodostuminen nopeata. Samoin yksityisen sektorin muutkin kartellit ovat tuhoisia. Ja loputkin yksityisen sektorin markkinoiden vapauden esteet. Tämä on ikuinen ja politiikoista riippumaton totuus. On sen suhteen aivan sama mitkä puolueet milloinkin istuvat hallituksessa.

    Vapaa työ ei tarkoita sitä, että verot ja työnantajavelvoitteet jätetään maksamatta. Vaan sitä, että niiden maksamisen kynnys on poistettu. Niin, että nykytekniikkaa ja nykykulttuuria hallitsematon mökin mummokin osaa homman hoitaa. Kaikki paperisota ja byrokratia on siis kokonaan poistettu. Kioskilla kaupan osapuolet voisivat esittää henkilöllisyystodistuksensa tai ajokorttinsa ja ne tiedot sekä kaupan tiedot menisivät verottajalle. Ensivaiheessa vero olisi karkea ja lopullinen verotus sitten korjaisi sen täsmälliseksi.

    Juha Korkee, ajattelija, mielenterveysaktivisti, aktivisti, Hyvinkää

    #11386

    Osa helmiläisistä ajattelee, että ydivoimasta voidaan kokonaan luopua etenemällä asioissa siinä järjestyksessä, että ensin vähennetään väkilukua, ja sen mahdollistamana sitten sen jälkeen vastaava määrä ydinvoimaa ajetaan alas. Yhdistysdemokratian nimissä tulkoon tämäkin ajatus julkisuuteen.

    Juha Korkee, ajattelija, mielenterveysaktivisti, aktivisti, Hyvinkää

    #2183

    Helmissä aloitti Pasilassa toimintansa Luontokerho nyt keskiviikkona 18.5.2016. Moni oli ilmoittanut, että ei pääse kertaluonteisten esteiden takia. Paikalla oli 9 kerholaista. Kerho tuntuu kasvavan, niin, että kokoontumistilaa täytyy ratkaista vaikka ruokasalin suuntaan.

    Minä olen kerhon ohjaaja. Kerholle etsitään lisää useita ohjaajia. Vuoronperään ohjaaminen olisi oikein kivaa.

    Jos kaikki menee hyvin, niin kerran kuussa päästään retkelle, jota Helmi tukee, omavastuu pitää maksaa itse.

    Kerholle ollaan puuhaamassa sähköpostiverkostoa. Kerholaisten luontohavaintoja seurataan ja sähköpostiverkostoon niitä ja muutakin luonto- ja luonnonsuojeluasiaa voi jokainen kerholainen kirjoitella.

    Nyt oli kevään tulosta jo havaittu 1,5 viikkoa sitten kimalaisen puuhailuita, ja Avara Luonto sarjasta, miten kimalainen oli karkoittanut 100 kertaa itseään painavamman hiiren pesäkolostaan ja pystynyt siihen. Sekä kerhopäivän aamuna kaksi pääskystä Eltsun huoltoaseman luona. Pääskyshavaintojen tekijä taustoitti havaintojaan toteamalla, että juuri edellisenä päivänä oli saatu uutisista kuulla, että miljardeja kirvoja oli tullut Suomeen ja ne oli näkyneet tutkakuvissakin suurina pilvinä. Että heti kun kirvat tulivat, tulivat myös pääskyset kirvaravinnon houkuttelemina.

    Psykoottisena 10 vuotta sitten yritin vaurastua ostamalla kirjoja. Ostin myös joukon luontokirjoja. Nyt ne kirjat pääsivät arvokkaaseen tehtävään Luontokerhon käyttöön.

    Juha Korkee, Hyvinkää

    • Tätä vastausta muokkasi 3 vuotta sitten floapps.
    #2413

    Kun talous siirtyy totaalireaalitalouden alueelta nimellistalouden alueelle, tapahtuu totaalireaaliköyhtyminen. Mitä pitemmälle siirrytään nimelllsitalouteen, ja pois totaalireaalitaloudesta, sitä voimakkaampi totaalireaaliköyhtyminen. Tämä totaalireaaliköyhtyminen on käännettävissä totaalireaali kannattavuuden nousuksi ja sellaisen voitokkuuden nousuksi siirtymällä taloudenpidossa pois nimellistaloudesta totaalireaalitalouteen. Totaalireaalirikastumiseen. On mielenkiintoista, että myös henkinen ja tunne-elämän köyhyys- ja rikkaus-asiat menevät tässä samalla mukana, vähenevät ja lisääntyvät ja kohtaavat laadulliset muutokset. Koko elämän kokonaisuus.

    Länsimaissa ollaan pisimmällä nimellistaloudessa ja tässä köyhtymisessä. Monissa kolmannen maailman maassa totaalireaalitalous on suurempi osa kokonaiskansantaloudesta, kuin länsimaissa, ihan muutamassa maassa jopa yli 50 % kokonaiskansantaloudesta. Kolmannessa maailmassa 6-12 %:ntin talouden nousuluvut ovat olleet jatkuvasti tavallisia viime vuosikymmenet. Länsimaissa totaalireaalitalouden osuus on 0-3 % kokonaiskansantaloudesta.

    Länsimaissa ollaan kovakorvaisia tälle ajattelulle, vaikka kansalla on iso reaaliarvojen kulutus. Kun reaaliarvoja ei silti muodostu itsellä, on seurauksena reaaliköyhtyminen. Monet porvarilliset talous-ajattelijat ovatkin todenneet, että länsitaloudessa on runsaasti epätervettä osaa. Olen heidän kanssaan samaa mieltä. Liberalismi-kapitalismin loistavista ajatuksista huolimatta se iso heikkous, että tämä järjestelmä on täysin suojaton välistävetäjien massoja vastaan, on aiheuttanut sen että nämä loiset ovat alkaneet pesimään järjestelmän sisällä, ja imevät siitä mehut. Ja ilmeisesti imevät sen kuoliaaksi asti. Epäterveen talouden kasvu tuhoaa.

    Vanhanaikainen porvarillisuus, ajalta ennen liberalismia ja ennen kapitalismia, on hyvä pysymään puhtaana välistävetäjistä. Siis sellainen, kuin porvarillisuus oli 500 vuotta sitten. Meidän täytyy nykyaikana lähteä sille tielle, ja se tie on juuri totaalireaalikannattavuuden ja totaalireaalivoitokkuuden tie. Ja siihen on lisättävä nykyajan keskinnöistä progressiivinen verotus, verovaroin järjestetyt julkiset palvelut, sekä sosiaalipolitiikka.

    Esimerkiksi se, että suuria firmoja saadaan aikaan osakeomistuksen avulla, on puhdistettavissa välistävetämisestä kauniiksi taloudeksi käyttämällä nimellistalouden kriminalisoimisen keinoa. Kaikkein nimellisimmästä päästä alkaen pitää kriminalisoida nimellistaloutta, sillä julkisella ja avoimella tarkoituksella ja tiedottamisella, että nimellistalous kokonaan hävitetään pois. Siinähän sinänsä, ihan puhtaana ja pelkkänä asiana ei ole mitään väärää, että osakkeenomistaja saa sijoituksensa perusteella osan sijoutksella saavutetusta tuloksesta voitonjakona. Mutta tämän pitää riittää, ilman mitään lisäosia tai muitakaan siipi-ilmiöitä. Se on siis tavallaan pelkkä-kapitalismia, joka on riisuttu kaikista ilmiön jatko-osista. Ja sillätavoin se on rahassa aina pennilleen sama kuin alkukantainen porvarillisuus. Se on siis ääritervettä taloutta, totaalireaalitaloutta.

    Siinä ei ole mitään pahaa, kun ihmiset joukolla perustavat ja omistavat suuria firmoja, suuria osuuskuntia, ja verovaroin suuria julkisyhteisöjä.

    Koska omaisuus-asiat ovat nyt luisuneet väärälle tolalle, tarvitaan aluksi myös omaisuusverotus, kunnes se on normalisoinut omaisuuksien tilastollisen tilanteen. Jos tämä kokonaisehdotus kokonaan toteutetaan, omaisuusverotus voidaan kokonaan lakkauttaa lopullisesti tämän omaisuuksien normalisoimisvaiheen jälkeen. Silloin riittää verotukseksi pelkkä progressiivinen verotus, ja sen mahdollistamaan omaisuuksien kasvuun ei tarvitse puuttua, hehän ovat veronsa maksaneet jo.

    Totaalireaalitalous ottaa tietenkin sisäänsä ja tosiasioikseen myös luonto-arvot ja elämämme ikiääretö tähtitarhonen todellisuudessa, sekä sen, että muita sivilisaatioita on avaruuden kaukaisuuksissa, vaikka niihin ei ole onnistuttu vielä avaamaan viestintäyhteyksiä. Viestintäyhteydet avataan ensitilassa. Tieteemme on hahmotellut yhteyksien aikaansaamista jo pitempään. Näitä tutkimuksia seurataan tiede- ja harrastelehdistössä, kuten suomalaisen Tähtitiede Seuran URSAn Tähdet ja Avaruus -lehdessä jo vanhastaan.

    Juha Korkee, ajattelija, mielenterveysaktivisti, aktivisti, Hyvinkää

    #11487
    Nimetön
    Vieras

    Kummityttö kävi viikko sitten ja hänellä on 50 kilometrin päässä 5 neliötä pienempi kaksio ja vuokra puolet minun asunnosta. Laittoi miettimään, että miksi asun pääkaupunkiseudulla. Jäisi rahaa huomattavasti enemmän elämiseen.
    Kävin kävelemässä vähän yli 2 kilometria eli ihan hyvin selkä huomioiden.

    #11512

    Talous-tekstejä lukiessa säilyy sopiva kriittisyys, muistamalla seuraava sääntö molempiin suuntiin:

    Vapailla markkinoilla reaaliarvojen muodostus on aina rivakkaa

    ja toiseen suuntaan,

    jos reaaliarvoja ei muodostu rivakasti, se johtuu siitä, että markkinat eivät ole vapaat.

    Tämä pätee kaikkialla, myös avaruuden tähtitarhojen kaukaisissa sivilisaatioissa.

    Juha_Korkee_Hyvinkää

    #2768

    Perinteinen on kestävää.

    Lähetertty myös Greenpeacelle, Hyvinkään Ympäristönsuojeluyhdistyksen verkostolle ja Hyvinkään Kehitysmaayhdistyksen verkostolle.

    Löysin Suomen Kommunistisen Puolueen SKP:n lehdestä Tiedonantajasta jutun, joka ei sisällä lainkaan politiikkaa ja on hyvää uutta tietoa ja tulevaisuuteen suuntaavaa näköalaa Afrikan ja koko planeetan asioissa. Juttu on niin hyvä, että vaikka se on pitkä, jäljennän sen kokonaan meidän porukalle. Näppäilyvirheet on mun tekemiä.

    Otsikko: Afrikassa moni viljelee jo kestävästi

    Ingressi: Perinteisillä konsteilla pärjätään myös ilmastonmuutoksessa.

    Afrikassa on miljoonittain maanviljelijöitä, joiden ei tarvitse sopeutua ilmastonmuutokseen. He ovat tehneet sen jo.

    Etiopiassa Gamon ylängön alkuperäisasukkaat ovat valmistautuneet hyvin ilmaston oikkuihin. Perustuote on etiopianbanaani, mutta sen ohella viljellään laajaa kasvivalikoimaa, jota on helppo mukauttaa sään vaatimuksiin.

    Esi-isiltä perityt viljelymenetelmät on kehitetty kestämään sekä tulviä, että kuivuutta. Näillä usein takapajuisiksi moitituilla konsteilla on paljon annettavaa ruokaturvansa kehittämisestä kiinnostuneelle maailmalle.

    Vastaavaa tietotaitoa on Afrikassa monella muullakin alueella, ja sitä on jalostettu 1970- ja 1980-luvun ankarien kuivuuskausien kokemuksilla.

    Väliotsikko: Biointensiivistä agroekologiaa

    Keniassa on viime vuosikymmenillä kehitetty biointensiivistä viljelyä, joka tuottaa mahdollisimman paljon ruokaa pienellä maatilkulla ja vähällä vedellä. Menetelmää käyttää jo 200’000 talonpoikaa, jotka ruokkivat miljoona ihmistä. Vettä tarvitaan 90 ja kaupallisia lannoitteita 50-100 prosenttia vähemmän kuin ennen.

    Saharan laidalla sijaitsevalla Sahelin alueella on kyetty torjumaan uhkaavaa aavikoitumista tehokkaasti. Nigerin Keitassa alkoi 1980-luvulla maatalouden kehityshanke, jonka aikana istutettiin 18 miljoonaa puuta. Metsäala kasvoi 300 prosenttia ja maatalousmaa 80 prosenttia.

    Sahelissa on hyödynnetty kestävää maataloutta eli agroekologiaa heikentyneen maan parantamisessa ja niukkojen vesivarojen säästämisessä. Samalla on lisätty ruoantuotantoa ja parannettu viljelijöiden elinehtoja.

    Malin Timbuktussa on saatu yli tuplattua riisisadot yhdeksään tonniin hehtaarilta ja samalla säästetty vettä ja muita tuotantopanoksia.

    Väliotsikko: Pohjalla maalaisjärki

    Eteläisessä Afrikassa kuivuudet ovat vaikeuttaneet perusravinnon eli maissin tuotantoa. Ratkaisuja on etsitty sadeveden talteenototsta, sekä kasvikirjon monipuolistamisesta. On lisätty peltometsäviljelyä ja typpeä sitovien palkokasvien käyttöä.

    Esimerkkejä agroekologian hyödyntämisestä on kosolti. Yhdysvalloissa päämajaansa pitävän Oakland-instituutin tuore raportti esittelee 33 tapaustutkimusta eri puolilta Afrikkaa.

    Toiminnan vetureina ovata tavalliset maanviljelijät, joiden joukossa on paljon naisia. He etsivät kokeilemalla parhaat ratkaisut niin veden ja maan kuin ruokaturvan ja luonnon monimuotoisuudenkin kannalta.

    Kaikki myös vähentävät riippuvuuttaan ulkopuolisista tuotantopanoksista, kuten kaupallisista siemenistä, keinolannoitteista ja kemiallisista torjunta-aineista. Agroekologia nojaa ihmisten omaan energiaan, maalaisjärkeen, tiedon jakamiseen ja luonnonvarojen kohtuukäyttöön.

    Väliotsikko: Väärät lääkkeet

    Menestystarinat ovat jääneet paljolti piiloon, koska keskustelua kehityksestä hallitsevat tietämättömyys, ahneus ja uuskolonialismi. Vuoden 2008 ruokakriisistä lähtien on tolkutettu, että Afrikan maatalous tarvitsee ulkomaisia investointeja ”kehittyäkseen”. Kaivataan uutta ”vihreää vallankumousta”, lisää keinolannoitteita ja geenimuunneltuja lajikkeita.

    Tutkimus kuitenkin osoitti, että miljoonat afrikkalaiset ovat jo löytäneet omat ratkaisunsa. He ovat onnistuneet parantamaan siirtomaa-ajalta perittyä kestämätöntä maataloutta ja sopeutuvat myös ilmastonmuutokseen ja ympäristön pilaantumiseen.

    Valitettavasti enemmistö Afrikan hallituksista keskittyy kehitysavun kannustamina tukemaan kalliiden kaupallisten panosten varassa toimivaa maataloutta, joka tekee hankinnat kouralliselta länsimaisia yhtiöitä.

    Malawi käyttää lähes kymmenesosan valtion budjetista maataloustukiin, joilla ostetaan pääasiassa keinolannoitteita. Kokemuksen mukaan paras ratkaisu olisi kuitenkin agroekologia, ja siihen Afrikan mailla on oikeasti varaa. (IPS-Frederic Mousseau)

    Frederic Mousseau johtaa Oakland Instituten agroekologista tutkimushanketta

    Kuvassa on naismaanviljelijä ja kuvatekstissä sanotaan: Kenialaisten viljelijöiden oma-apuryhmän puheenjohtaja Roselida Orodi esittelee kuperaa vihannespenkkiä, jonka keskelle on asennettu putki kasteluvettä varten.

    Juha Korkeen kommentti: Nämähän ovat hyviä uutisia koko planeetan kannalta.

    Juha Korkee, aktivisti, Hyvinkää

    #2935

    Laskento ja rahatalous totta.

    Kiitokset taas hienosta kirjoituksesta ajattelija Leo Lindstedtille. Hänen kirjoituksensa löytyy Turun Sanomista http://www.ts.fi. Mielipiteet. Lukijoilta.

    On yleismaailmallista, että liberalismin, kapitalismin ja nimellistalouden sortuminen on julkisesti alkanut ja yhä useammat irtisanoutuvat niistä.

    Sensijaan vähemmän kuulemme puheenvuoroja siitä, että laskento, rahatalous ja porvarillisuus ajalta ennen liberalismia ja kapitalismia, ovat taaskin osoittautuneet oikeaksi totuudeksi. Meidän tulee vaan ottaa kaikki tulot ja varallisuuden lisäys progressiivisen verotuksen piiriin, lakkauttaa omaisuusverotus, ja tehdä ahkerasti sosiaalipolitiikkaa.

    Torilla olen vaalien alla usein keskustellut SDP:n, Vasemmiston ja Kommunistien kanssa tällä tavoin, ja sieltä tulee yhtenäisenä, tosin eri sanankääntein, toteamus, että tuollaisen porvarillisuuden hekin ovat aina hyväksyneet.

    Viime vuosina suur-yksityistalouden yhä useampi edustaja on sanonut, että tuo omaisuuden ja tulojen muodostus, joka tapahtuu parhaillaan progressiivista verotusta kevyemmän pääomatulo- ja yritysverotuksen mahdollistamana, on epätervettä, ja tulee talouden omavoimaisestikin johtamaan johonkin suureen sortumaan, vaikka asiaa ei korjattaisi poliittisesti. Voimme vain toivoa, että se sortuma olisi puhtaasti finassi-ilmiö, eikä siihen liittyisi kansojen levottomuuksia ja verenvuodatusta.

    Juha Korkee, ajattelija, Hyvinkää

    #3019
    saintrose
    Osallistuja

    Jonkinlaista anarkistista dystopiaa näyttää olevan aika runsaasti tarjolla tämän foorumin eri keskusteluketjuissa. Nykyään tosiaan puhutaan paljon ns. jakamistalouden noususta, mikrotyöstä jne. Nämä ilmiöt ovat väistämättömiä, mutta eri asia, kuinka haltioitunut niistä kannattaa olla. Palkoille näissä voi olla vaikea päästä muuten kuin verot ja sosiaalimaksut kiertämällä, kun esim. halpaa kyytiä tarjoavan Über-kuskin on omistettava palvelussa käytettävä auto, maksettava sen käyttökulut ja pulitettava sovellusta ylläpitävälle yhtiölle provikka. Morjens eläkkeille, ihmisten on pian raadettava kehdosta hautaan.

    Mitähän se mistään ymmärtämätön mökinmummo voisi hengenpitimikseen puuhailla, risusavotan ym. ohella? Jos vaikka apteekkikartelli purettaisiin (ja suurten kasvukeskusten apteekkiala arvatenkin valuisi ulkomaisten kermankuorijoiden käsiin), mummo tietenkin voisi vaikkapa kaupitella ylijäämävarastonsa valeriaanaa naapurustolleen. Vakavasti puhuen, mieluummin kuitenkin näkisin panostuksia korkean jalostusasteen työpaikkoihin.

    Olisi mielenkiintoista kuulla muiden mt-kuntoutujien kokemuksia työhönpaluusta, työhönvalmennuksesta jne. Itse olen tässä kuntouduttuani alkanut hiljalleen tehdä oman alani töitä, jaksamiseni ja tarjonnan mukaan tietysti.

    #3020
    sattua
    Jäsen

    mikä se semmoinen oma-ala on, olisi kiva kuulla jollain lailla objektiivinen kannanotto…mä koskaan millään alalla vaikka koulutusta on..kyllä suurin osa koulutuksista on käytännössä soopaa, mutta sillä soopalla pärjää kaikilla taiteen ja tieteen aloilla, kun osaa olla luova koodaaja tms..elämäntaiteilija..ei kannata fossiloitua eikä masentua, vaikkei maailma paljon kiitosta anna..

    olen ollut tuettuna työllistettynä, kyllästyin koko hommaan ja orjamoraaliin..oli hiukan liian tuettua minulle… muuten kivaa kirjastotyötä..sisäsiistiä..

    oman itseni johtamiskoulutuksessa nyt..eikä niin kaukaa haettua alkuperäisistä aikeista..yht yo ja kirjastomerkonomi for ever…mutta mieluummin taiteilijaa annos..ja raakaruuan syöjää..petomaania, harvinaista naisille.

    tulin kallion kirjastosta tänne kinaporiin, kun täällä parhaat koneet..

    kirjastossa muutama haisuli, joka ehkä asuu kirjastossa humanismin suojatyöpaikassa..sääliksi käy, mutten auttaakaan osaa joka ikistä.–aina samat kuteet päällä niin jo alkaa immeinen haista aina..kyllä tämä asunnottomuusongelmakin olisi poliittisella tahdolla ratkaistavissa mun mielestäni.. rakennetaanhan tänne paljon mutta ei sosiaalista asuntotuotantoa, eikä tulorajoja enää kai ole kaupungin asunnoissa..

    jos on pää, jalat, selkä terveitä ja on joku sopiva asuinkolo niin voi hakea töitä ja jos ei menneistä ole alemmuudentunnetta ja syyllisyyttä niin että sen kauas näkee ja aistii, niin siitä vaan..työnhakuun, muodollisesta koulutuksesta ylleensä hyötyä.—ja jos on pitänyt itseään hyvänä ja hoitanut itseään..sen näkee kokee kaikki..

    #3038

    Mitähän Saintorose tarkoitti dystopialla. Nimenomaan hänen tarkoituksensa olis tarpeen tietää, koska muuten hänen lauseensa ei selviä.

    Sivistyssanakirja ei tunne sanaa dystopia, eikä sanaa topia.

    Saintrose kirjoittaa mielenkiintoisesti ja tärkeitä asioita. On totta, että uudet kehkeytymässä olevat talousmuodot eivät pysty ihmistä, ihmiskuntaa, elättämään, vaan nykyhetken valossa olisi edessä raju köyhtyminen.

    Se raju köyhtyminen on edessä myös muutenkin, koska kun harjoitetaan reaalitalouden syrjintää ja nimellistalouteen mahdollisimman pitkälle etenemistä, niin reaaliarvojen muodostuminen koko ajan entisestäänkin heikkenee ja silti yhteiskunnat kuluttavat koko ajan paljon reaaliarvoja ja haluaisivat lisätä niiden kulutusta, joten lopputuloksena on reaaliköyhtyminen ja reaalivelkaantuminen, luonnon riistäminen ja saastuminen.

    Nykyisen talouden kriisi on juuri tässä, että reaaliarvojen kulutus pyrkii lisääntymään ja samalla reaalitaloutta syrjitään ja reaaliarvojen muodostus entisestään heikkenee. Reaalivelkaantuminen, reaaliköyhtyminen.

    Juuri siksi tällätavoin mätivään taloutdeen syntyy näitä uudisversoja, kuten kiertotalous kulttuuria, Yber-bisnestä, jakamistalous kulttuuria, ja jatkuvasti muitakin uusia kasvannaisia, koska vanha talous mätii, ja jokainen ymmärtää, että jotain on tehtävä, muuten menemme kokonaan konkurssiin.

    Voi olla, että syntyvät uudet talousmuodot eivät aluksi ole kykeneväisiä ihmiskunnan elättämiseen, mutta kun tällä kehittelyn ja rakentelun ja ideoinnin tiellä jatketaan, alkaa asteittain selviämään ja kehkeytymään yhä paremmin riittäväisiä ja jopa hienojakin ratkaisuja, ehkä myös niin, että osaratkaisuja yhdistellään.

    Ainakin juuri nyt useat taloustieteen huippu-asiantuntijat ovat esittäneet, että osuuskuntamuotoinen taloudenpito on tosi hyvä ratkaisu ja tulee kasvamaan. Suomessahan onkin jo suuria osuuskuntia, kuten Osuuspankki, S-ryhmittymä, osuusmeijereitä, ja pienempiä paljon.

    Juha Korkee

    • Tätä vastausta muokkasi 3 vuotta sitten floapps.
    #3041
    taavetti
    Jäsen

    Wikipediasta luin, että dystopia olisi utopian vastakohta. Eli jonkinlainen kauhuskenaario. Olen minäkin kirjoittanut täällä ilmastonmuutoksen tuomista uhkista. Ilmastonmuutos on tietysti hieman eri asia kuin valtiontalous tai valtion talousjärjestelmä. Anarkismista en paljoa tiedä, wikipediassa puhuttiin yksilönvapauden korostamisesta, olen pyrkinyt aina olemaan yksilöllinen, oma persoonani.

    Talousjärjestelmien suhteen en ole vielä löytänyt tai muodostanut itse mitään tarkkaa kantaa. Ainut mitä osaan ajatella, on että kilpailu johtaa yleensä kilpailun kiristymiseen. Kilpailun kiristyminen taas johtaa siihen, että herrasmiesurheilusta siirrytään rajumpaan kilvoitteluun.

    Osuustoiminnasta ajattelen niin, että se on eräs tapa toimia kilpailutaloudessa.

    Jos yritän ajatella, että jokainen ihminen olisi itsenäinen yrittäjä, näköala maailmaan mustenee silmissäni, enkä osaa enkä halua sanoa siitä mitään.

    Nämä kaksi edellistä toteamustani osuustoiminnasta ja koko kansan yrittäjyydestä ovat keskenään ristiriidassa, sillä jälkimmäisessä kaipaan muitten turviin ja edellisessä pidän muiden turvissa elämistä kilpailutaloutena, jota kavahdan.

    Olin työtoiminnassa ja sain sieltä potkut. Sanoivat, etten osaa työskennellä yhteistyössä muitten kanssa. Minä väitin, että muut eivät selvästikään halunneet tehdä yhteistyötä minun kanssani. Yksinäni jäin vähemmistöön ja työkkäristä suositeltiin eläkkeelle jäämistä mielenterveyssyistä. Pitäisi kai kehittää joku sairaus, että pääsisin sille eläkkeelle, näillä nykyisillä diagnooseilla en pääse. Kela taitaa olla aika tiukkana eläkkeille päästämisen suhteen.

    Haluaisin saada palkkatyötä, mutta kun en enää saa niitä työkkärin tukitöitäkään, eivät tulevaisuuden näkymäni ole kovin häävit.

    #3087
    saintrose
    Osallistuja

    Osuustoiminta-aate on vanha keksintö osin uusilla virityksillä. Ainakaan sen alkuperäisiä lähtökohtia ei liene syytä kavahtaa, kyse oli syrjäytymisen torjunnasta 1800-luvun Euroopassa ja ikään kuin kolmannesta vaihtoehdosta sosialismin ja kapitalismin välillä. Osuustoiminnan pioneereista esim. saksalainen Raiffeisen ja suomalainen Gebhard toimivat kristillissosiaaliselta arvopohjalta.

    Jaa-a, työkkärin toimenpiteiden kohteeksi ei mielellään joutuisi. Tuskin eläkkeelle tosiaan helpolla pääsee, kun minullakin pitäisi vielä olla monia työvuosia edessä. Huvin vuoksi tuli mieleeni mahdollinen ”noi ei leiki mun kaa”-diagnoosi ylläolevaa luettuani. En kyllä ihan vielä eläkettä toivoisikaan, mutta alanvaihto voisi olla aiheellinen, kun nykyisin teen töitä paljolti kotoa käsin – erakoidun siis mielelläni, mutta se ei oikein tee hyvää mielenterveydelle. Sairastuminen on hieman nakertanut itseluottamusta, mikä taas helposti hankaloittaa työnhakua vapailta markkinoilta.

    #3095
    taavetti
    Jäsen

    Onhan se totta, että toisten ongelmat vain huvittavat.

Esillä 15 viestiä, 16 - 30 (kaikkiaan 53)
  • Alueelle ‘Arkisto’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.