Keskustelua viimeisestä HELMI lehdestä

Tämä aihe sisältää 20 vastaukset, 5 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  saintrose 2 päivää, 8 tuntia sitten.

Esillä 6 viestiä, 16 - 21 (kaikkiaan 21)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #16688

    jiiwee
    Osallistuja

    Näyttää siltä, että tavallisesta mielenterveysyhdistyksestä on tullut moniportainen palveluorganisaatio melko lyhyessä ajassa. Vielä neljä vuotta sitten Helmin arvoja olivat mielenterveyspalvelujen käyttäjien kuluttajasuojan puolustaminen julkisten ja yksityisten palvelutarjoajien byrokratialta ja mielivallalta. Nyt sitten Helmi on sääntömääräisesti mielenterveyspalvelujen tuottaja. Kuka enää valvoo palvelujen laatua?

    Onhan tietysti Valvira, entinen terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Melkein kaikki Helmin palkkatyöntekijät ovat Valviran rekisterissä hoitaja-nimikkeellä. Samoin mm. hallituksen puheenjohtaja, eli työnantajan (Helmi ry) ensisijainen edustaja ja samanaikaisesti vakinaisen työyhteisönsä hoitajien luottamushenkilö. Varmaankin puheenjohtajalla on demarina ja tehyläisenä helpompi saada tukea ja ymmärrystä STM:ssä kuin mielenterveysasiakkaiden edustajalla.

    Sitten on tietysti MTKL. ”Liiton tarkoituksena on Suomen mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien yhdistysten keskus- ja yhteistyöjärjestönä valvoa ja ajaa heidän etujaan yhteiskunnassa, toimia asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja tuottaa heidän tarvitsemiaan palveluja.” (Liiton sääntöjen 2 §). Jos siis helmiläisellä on huomautettavaa syrjivästä tai epäasiallisesta kohtelusta Helmin sisällä, MTKL:n lakimies voi neuvoa aivan kuten muissakin asioissa.

    Helmi-organisaation henkilökunnan (olin vähällä kirjoittaa hoitajakunnan) lisäksi toimitiloissa pyörii myös vapaaehtoistyöntekijäitä, vertaisohjaajia, tukihenkilöitä, kokemusasiantuntijoita ja ties keitä vielä. Tilannehan alkaa muistuttaa sairaalaa tai muuta hoitolaitosta, joissa kuuleman mukaan esiintyy runsaasti rakenteellista nokkimisjärjestystä ja kiusaamistakin. Joidenkin lähteiden mukaan erityisesti naisvaltaisissa työyhteisöissä, mutta siihen en uskalla ottaa kantaa. En kuitenkaan ihmettele, että Helmissäkin olisi tällaista havaittu. Absurdia tietysti on, jos pahnanpohjimmaiseksi jäävät yhdistyksen rivijäsenet, jotka sentään ovat juridisesti sen työnantajia.

    Tälle palstalle saadaan pian arvoitavaksi taas uusi Helmi-lehti. Identiteetti- ja roolikysymykset ovat helmiläisiä kiinnostaneet niin kauan kuin minä muistan. Ehdotan, että niistä jatketaan Petrin perustamalla Olenko mielenterveyskuntoutuja? -palstalla. Samalla voidaan keskustella Helmin uusista säännöisstä ja strategiasta sekä niistä aiheutuvasta roolista MTKL:ssä.

    #16754

    jiiwee
    Osallistuja

    Odotin, että Helmin jäsentoiminnanohjaaja vastaisi tuohon Veijon edellä esittämään havaintoon. Meni muutama päivä ennen kuin hoksasin, että eihän Helmillä enää ole sellaisia. Kävin läpi viime vuosien Helmi-lehtiä ja totesin, että:

    Helmi-lehdessä 1/2013 henkilöstöön on kuulunut kolme jäsentoiminnanohjaajaa, joista yksi oli keittiötoiminnan vastaava.

    Helmi-lehdessä 4/2018 vastaavat pestit ovat kaksi keittiötyön ohjaajaa ja yksi toiminnanohjaaja.

    Samassa ajassa kuuntelevan puhelimen vapaaehtoistyön koordinaattori on muuttunut vapaaehtoistoiminnan ohjaajaksi.

    Tämä tukee Veijon mielikuvaa siitä, että jäsenet jäävät Helmissä vähemmälle huomiolle kuin ennen vanhaan. Helmin jäsenet muodostavat ikään kuin Helmi-talojen kannatusyhdistyksen, eikä heillä ole käytännössä tietoa organisaation tavoitteista tai toiminnasta. Kun Taimi ry:ssä ajat sitten tapahtui samanlaisia tietokatkoksia, siellä päätettiin julkaista hallituksen ja vuosikokousten pöytäkirjat netissä. Ongelmat taisivat ratketa. Helmin hallitukselle on usein turhaan ehdotettu samaa.

    Helmin nykyinen organisaatio perustuu vuoden 2006 Helmi-lehdissä esiteltyyn rakenteeseen, joka tuntuu luodun ennenminkin säätiötä kuin yhdistystä varten. Esimerkiksi yhdistyslakiin ei siinä viitata. Sen ilmeisesti oli laatinut sittemmin toiminnanjohtajaksi nimitetty hallintotieteiden maisteri Arto Mansikkavuori, joka myöhemmin kirjoitti, ettei hänellä silloin ollut mitään käsitystä mielenterveystyöstä.

    Vuosien varrella erinäiset vaikuttajat ovat kukin halunneet tuoda lisänsä tähän kaanoniin ilman, että sen vanhoja osia olisi poistettu tai tarkistettu. Edelleen lienevät voimassa vuoden 2012 hallituksen hyväksymät Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n yhteiskunnalliset tavoitteet, joissa vaaditaan Suomen kahtiajaon pysäyttämistä ja tuloerojen poistoa. Sitä sanottiin vaikuttamiseksi. Sisäisen vaikuttamisen tärkeimpiä välineitä taas ovat alan oppikirjojenkin mukaan järjestön strategia ja järjestökoulutus. Erinäisien vuosien työn tuloksena onkin saatu aikaan tavoitesuunnitelmaan littyvä strategia https://mielenterveyshelmi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Strategia-2017-2022-nettisivu-versio.pdf Lienevätkö itse tavoitteet vaihtuneet tänä aikana?

    #16772

    jiiwee
    Osallistuja

    No niin, ei tässä iässä enää pitäisi luottaa ulkomuistiinsa.

    Edellä mainittu asiakirja on siis hyväksytty hallituksen kokouksessa 17.3.2011 ja otsikoitu Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n yhdenvertaisuutta edistäviä tavoitteita. Viimeisellä sivulla lukee mm. näin: ”Suomen kansan kahtiajakautuminen on saatava pysähtymään ja tuloerot pikaisesti kaventumaan.”

    #16773

    veijo
    Osallistuja

    Periaatteessa valta yhdistyksessä on jäsenillä. Jäsenet valitsevat yhdistyksen hallituksen. Hallituksessa on mielenterveyshäiriöisiä. Pitäisi tietää, miten he käyttävät siellä valtaa. Onko käsiteltäviä asioita paljon, jotka sitten käsitellään pikatahtia? Keskustellaanko siellä paljonko käsiteltävistä asioista? Muistan erään hallituksen jäsenen ruokapöydässä sanoneen, että ovat hallituksessa lähinnä kumileimasin.

    Onko mielenterveyshäiriöisellä hallituksen jäsenellä resursseja valvoa tosiasiallista päätöksentekoa yhdistyksessä? Mielenterveysongelma rajoittaa ihmisen toimintakykyä. Se voi myös rajoittaa yhdistyksen hallituksen jäsenen kykyä toimia täysillä yhdistyksen hallituksessa. Onko hänellä resursseja perehtyä hallituksen kokouksessa esiteltäviin asioihin? Hyvä on kuitenkin, että jotkut jäsenet lähtevät ehdolle yhdistyksen hallitukseen vaaleissa. Itselläni ei ole resursseja työskennellä yhdistyksen hallituksessa mielenterveydenhäiriöni vuoksi. Pidän kuitenkin siitä, että muodollinen valta yhdistyksessä on yhdistyksen jäsenten valitsemalla hallituksella.

    Mielenterveyshäiriöiset ovat ryhmä ihmisiä, joiden on vaikea itse pitää puoliaan. Tarvitsemme aina terveitä ihmisiä avuksemme puoliamme pitämään. Millaista on tämä meitä auttavien (vahvojen) ja mielenterveyshäiriöisten (heikkojen) yhteiselo käytännössä yhdistyksemme hallituksessa?

    #16775

    jiiwee
    Osallistuja

    Taas hyviä kysymyksiä. Tässäkin yhteydessä painoittaisin sitä, kuinka tärkeää on, että jäsenillä on mahdollisuus seurata valitsemiensa henkilöiden päätöksentekoa hallituksessa. Toisin sanoen hallituksen kokousten päytäkirjat pitää saada julkisiksi, aivan kuten kunnallisessa ja valtiollisessakin demokratiassa.

    Helmin hallituksessahan on muitakin kuin mielenterveyshäiriöisiä. Puheenjohtaja on käsittääkseni kunnallisen viran haltija ja kaksi jäsentä ilmeisesti toimii psykokulttuurissa elinkeinonharjoittajina. Sekin on hyvä syy vähän kurkistaa, mitä ne siellä jäsenten nimissä päättävät.

    Kun asiasta viimeksi vakavasti ja suuremmalla porukalla puhuttiin viisi vuotta sitten, eräs hallituksen jäsen puolusteli, että kokouksissa käsitellään enimmäkseen henkilökunnan pidempiä sairauslomia ja palkankorotuksia eli siis ihmisten yksityisasioita. No, nehän voi julkistaessa jättää pöytäkirjateksistä pois ja raportoida vain niistä päätöksistä, jotka koskevat jäsenkuntaa.

    #16814

    saintrose
    Osallistuja

    Jotkut mielenterveysyhdistykset ilmoittavat suoraan, että jäseneksi voi liittyä, jos haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Eräillä yhdistyksillä on myös erikseen olemassa kannatusjäsenyys, josta peritään normaalia korkeampi maksu. Jotta toimintaa haluaa näin taloudellisestikin tukea, olisin ainakin itse jäsenenä tyytyväinen, jos hallituksessa olisi edustettuna paras mahdollinen osaaminen ja asiantuntemus mielenterveystyön, talouden, viestinnän ym. aloilta ja toiminnan vaikuttavuudesta olisi selkeä näyttö. Mielenterveyshäiriö ei ole este ja kokemusasiantuntijuutta tarvitaan, mutta hyvä on huomata sekin mahdollisuus, että aivan kaikki maailman viisaus ei välttämättä ole tiivistynyt Helmin jäsenkuntaan. Lähtökohtaisesti kaikki hallituksen jäsenet nauttivat yhdenvertaista luottamusta, muuten en voi asiaa ymmärtää.

    Yhteiskunnallisten tavoitteiden suhteen ei voi liikaa korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä tilanteessa, jossa moni nuori on vailla työtä ja opiskelupaikkaa ja mielenterveydellisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot lisääntyvät työelämässä jatkuvasti. Minusta esim. Helmin viikonloppuaukiolot ovat hyvä juttu, koska kaikki eivät välttämättä pääse taloille arkisina työpäivinään. Itse suunnittelen lähteväni Helmin mukana toukokuussa Tallinnaan, jos nyt jäsenkirjani on oikeaa painosta ja tilaa on. Kirjoituspiiri jäi muiden tekemisten vuoksi kesken, mutta sain siitä kuitenkin lisäkipinää runokokoelmani työstämiseen.

Esillä 6 viestiä, 16 - 21 (kaikkiaan 21)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.