Keskustelua viimeisestä HELMI lehdestä

Tämä aihe sisältää 26 vastaukset, 5 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Petri Keckman Petri Keckman 1 kuukausi, 3 viikkoa sitten.

Esillä 12 viestiä, 16 - 27 (kaikkiaan 27)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #16688

    jiiwee
    Osallistuja

    Näyttää siltä, että tavallisesta mielenterveysyhdistyksestä on tullut moniportainen palveluorganisaatio melko lyhyessä ajassa. Vielä neljä vuotta sitten Helmin arvoja olivat mielenterveyspalvelujen käyttäjien kuluttajasuojan puolustaminen julkisten ja yksityisten palvelutarjoajien byrokratialta ja mielivallalta. Nyt sitten Helmi on sääntömääräisesti mielenterveyspalvelujen tuottaja. Kuka enää valvoo palvelujen laatua?

    Onhan tietysti Valvira, entinen terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Melkein kaikki Helmin palkkatyöntekijät ovat Valviran rekisterissä hoitaja-nimikkeellä. Samoin mm. hallituksen puheenjohtaja, eli työnantajan (Helmi ry) ensisijainen edustaja ja samanaikaisesti vakinaisen työyhteisönsä hoitajien luottamushenkilö. Varmaankin puheenjohtajalla on demarina ja tehyläisenä helpompi saada tukea ja ymmärrystä STM:ssä kuin mielenterveysasiakkaiden edustajalla.

    Sitten on tietysti MTKL. ”Liiton tarkoituksena on Suomen mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien yhdistysten keskus- ja yhteistyöjärjestönä valvoa ja ajaa heidän etujaan yhteiskunnassa, toimia asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja tuottaa heidän tarvitsemiaan palveluja.” (Liiton sääntöjen 2 §). Jos siis helmiläisellä on huomautettavaa syrjivästä tai epäasiallisesta kohtelusta Helmin sisällä, MTKL:n lakimies voi neuvoa aivan kuten muissakin asioissa.

    Helmi-organisaation henkilökunnan (olin vähällä kirjoittaa hoitajakunnan) lisäksi toimitiloissa pyörii myös vapaaehtoistyöntekijäitä, vertaisohjaajia, tukihenkilöitä, kokemusasiantuntijoita ja ties keitä vielä. Tilannehan alkaa muistuttaa sairaalaa tai muuta hoitolaitosta, joissa kuuleman mukaan esiintyy runsaasti rakenteellista nokkimisjärjestystä ja kiusaamistakin. Joidenkin lähteiden mukaan erityisesti naisvaltaisissa työyhteisöissä, mutta siihen en uskalla ottaa kantaa. En kuitenkaan ihmettele, että Helmissäkin olisi tällaista havaittu. Absurdia tietysti on, jos pahnanpohjimmaiseksi jäävät yhdistyksen rivijäsenet, jotka sentään ovat juridisesti sen työnantajia.

    Tälle palstalle saadaan pian arvoitavaksi taas uusi Helmi-lehti. Identiteetti- ja roolikysymykset ovat helmiläisiä kiinnostaneet niin kauan kuin minä muistan. Ehdotan, että niistä jatketaan Petrin perustamalla Olenko mielenterveyskuntoutuja? -palstalla. Samalla voidaan keskustella Helmin uusista säännöisstä ja strategiasta sekä niistä aiheutuvasta roolista MTKL:ssä.

    #16754

    jiiwee
    Osallistuja

    Odotin, että Helmin jäsentoiminnanohjaaja vastaisi tuohon Veijon edellä esittämään havaintoon. Meni muutama päivä ennen kuin hoksasin, että eihän Helmillä enää ole sellaisia. Kävin läpi viime vuosien Helmi-lehtiä ja totesin, että:

    Helmi-lehdessä 1/2013 henkilöstöön on kuulunut kolme jäsentoiminnanohjaajaa, joista yksi oli keittiötoiminnan vastaava.

    Helmi-lehdessä 4/2018 vastaavat pestit ovat kaksi keittiötyön ohjaajaa ja yksi toiminnanohjaaja.

    Samassa ajassa kuuntelevan puhelimen vapaaehtoistyön koordinaattori on muuttunut vapaaehtoistoiminnan ohjaajaksi.

    Tämä tukee Veijon mielikuvaa siitä, että jäsenet jäävät Helmissä vähemmälle huomiolle kuin ennen vanhaan. Helmin jäsenet muodostavat ikään kuin Helmi-talojen kannatusyhdistyksen, eikä heillä ole käytännössä tietoa organisaation tavoitteista tai toiminnasta. Kun Taimi ry:ssä ajat sitten tapahtui samanlaisia tietokatkoksia, siellä päätettiin julkaista hallituksen ja vuosikokousten pöytäkirjat netissä. Ongelmat taisivat ratketa. Helmin hallitukselle on usein turhaan ehdotettu samaa.

    Helmin nykyinen organisaatio perustuu vuoden 2006 Helmi-lehdissä esiteltyyn rakenteeseen, joka tuntuu luodun ennenminkin säätiötä kuin yhdistystä varten. Esimerkiksi yhdistyslakiin ei siinä viitata. Sen ilmeisesti oli laatinut sittemmin toiminnanjohtajaksi nimitetty hallintotieteiden maisteri Arto Mansikkavuori, joka myöhemmin kirjoitti, ettei hänellä silloin ollut mitään käsitystä mielenterveystyöstä.

    Vuosien varrella erinäiset vaikuttajat ovat kukin halunneet tuoda lisänsä tähän kaanoniin ilman, että sen vanhoja osia olisi poistettu tai tarkistettu. Edelleen lienevät voimassa vuoden 2012 hallituksen hyväksymät Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n yhteiskunnalliset tavoitteet, joissa vaaditaan Suomen kahtiajaon pysäyttämistä ja tuloerojen poistoa. Sitä sanottiin vaikuttamiseksi. Sisäisen vaikuttamisen tärkeimpiä välineitä taas ovat alan oppikirjojenkin mukaan järjestön strategia ja järjestökoulutus. Erinäisien vuosien työn tuloksena onkin saatu aikaan tavoitesuunnitelmaan littyvä strategia https://mielenterveyshelmi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Strategia-2017-2022-nettisivu-versio.pdf Lienevätkö itse tavoitteet vaihtuneet tänä aikana?

    #16772

    jiiwee
    Osallistuja

    No niin, ei tässä iässä enää pitäisi luottaa ulkomuistiinsa.

    Edellä mainittu asiakirja on siis hyväksytty hallituksen kokouksessa 17.3.2011 ja otsikoitu Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n yhdenvertaisuutta edistäviä tavoitteita. Viimeisellä sivulla lukee mm. näin: ”Suomen kansan kahtiajakautuminen on saatava pysähtymään ja tuloerot pikaisesti kaventumaan.”

    #16773

    veijo
    Osallistuja

    Periaatteessa valta yhdistyksessä on jäsenillä. Jäsenet valitsevat yhdistyksen hallituksen. Hallituksessa on mielenterveyshäiriöisiä. Pitäisi tietää, miten he käyttävät siellä valtaa. Onko käsiteltäviä asioita paljon, jotka sitten käsitellään pikatahtia? Keskustellaanko siellä paljonko käsiteltävistä asioista? Muistan erään hallituksen jäsenen ruokapöydässä sanoneen, että ovat hallituksessa lähinnä kumileimasin.

    Onko mielenterveyshäiriöisellä hallituksen jäsenellä resursseja valvoa tosiasiallista päätöksentekoa yhdistyksessä? Mielenterveysongelma rajoittaa ihmisen toimintakykyä. Se voi myös rajoittaa yhdistyksen hallituksen jäsenen kykyä toimia täysillä yhdistyksen hallituksessa. Onko hänellä resursseja perehtyä hallituksen kokouksessa esiteltäviin asioihin? Hyvä on kuitenkin, että jotkut jäsenet lähtevät ehdolle yhdistyksen hallitukseen vaaleissa. Itselläni ei ole resursseja työskennellä yhdistyksen hallituksessa mielenterveydenhäiriöni vuoksi. Pidän kuitenkin siitä, että muodollinen valta yhdistyksessä on yhdistyksen jäsenten valitsemalla hallituksella.

    Mielenterveyshäiriöiset ovat ryhmä ihmisiä, joiden on vaikea itse pitää puoliaan. Tarvitsemme aina terveitä ihmisiä avuksemme puoliamme pitämään. Millaista on tämä meitä auttavien (vahvojen) ja mielenterveyshäiriöisten (heikkojen) yhteiselo käytännössä yhdistyksemme hallituksessa?

    #16775

    jiiwee
    Osallistuja

    Taas hyviä kysymyksiä. Tässäkin yhteydessä painoittaisin sitä, kuinka tärkeää on, että jäsenillä on mahdollisuus seurata valitsemiensa henkilöiden päätöksentekoa hallituksessa. Toisin sanoen hallituksen kokousten päytäkirjat pitää saada julkisiksi, aivan kuten kunnallisessa ja valtiollisessakin demokratiassa.

    Helmin hallituksessahan on muitakin kuin mielenterveyshäiriöisiä. Puheenjohtaja on käsittääkseni kunnallisen viran haltija ja kaksi jäsentä ilmeisesti toimii psykokulttuurissa elinkeinonharjoittajina. Sekin on hyvä syy vähän kurkistaa, mitä ne siellä jäsenten nimissä päättävät.

    Kun asiasta viimeksi vakavasti ja suuremmalla porukalla puhuttiin viisi vuotta sitten, eräs hallituksen jäsen puolusteli, että kokouksissa käsitellään enimmäkseen henkilökunnan pidempiä sairauslomia ja palkankorotuksia eli siis ihmisten yksityisasioita. No, nehän voi julkistaessa jättää pöytäkirjateksistä pois ja raportoida vain niistä päätöksistä, jotka koskevat jäsenkuntaa.

    #16814

    saintrose
    Osallistuja

    Jotkut mielenterveysyhdistykset ilmoittavat suoraan, että jäseneksi voi liittyä, jos haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Eräillä yhdistyksillä on myös erikseen olemassa kannatusjäsenyys, josta peritään normaalia korkeampi maksu. Jotta toimintaa haluaa näin taloudellisestikin tukea, olisin ainakin itse jäsenenä tyytyväinen, jos hallituksessa olisi edustettuna paras mahdollinen osaaminen ja asiantuntemus mielenterveystyön, talouden, viestinnän ym. aloilta ja toiminnan vaikuttavuudesta olisi selkeä näyttö. Mielenterveyshäiriö ei ole este ja kokemusasiantuntijuutta tarvitaan, mutta hyvä on huomata sekin mahdollisuus, että aivan kaikki maailman viisaus ei välttämättä ole tiivistynyt Helmin jäsenkuntaan. Lähtökohtaisesti kaikki hallituksen jäsenet nauttivat yhdenvertaista luottamusta, muuten en voi asiaa ymmärtää.

    Yhteiskunnallisten tavoitteiden suhteen ei voi liikaa korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä tilanteessa, jossa moni nuori on vailla työtä ja opiskelupaikkaa ja mielenterveydellisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot lisääntyvät työelämässä jatkuvasti. Minusta esim. Helmin viikonloppuaukiolot ovat hyvä juttu, koska kaikki eivät välttämättä pääse taloille arkisina työpäivinään. Itse suunnittelen lähteväni Helmin mukana toukokuussa Tallinnaan, jos nyt jäsenkirjani on oikeaa painosta ja tilaa on. Kirjoituspiiri jäi muiden tekemisten vuoksi kesken, mutta sain siitä kuitenkin lisäkipinää runokokoelmani työstämiseen.

    #16884

    jiiwee
    Osallistuja

    Vuoden ensimmäinen lehti sitten otti ja ilmestyi. Saatiin uutta vettä myllyyn.

    Ulkoasusta kymmenen pinnaa Annikille! Mutta kun ajattelee lehden funktiota hallituksen äänenkannattajana, niin tunnelma lopahtaa jo pääkirjoituksen kolmannen kappaleen kohdalla. Tuula Samulin esittää, että kokemusasiantuntijatoiminta on uusi alue Helmin toiminnassa ja että kokemusasiantuntijuus on vielä varsin uusi asia sosiaali- ja terveysalalla.

    Tämähän ei aivan pidä paikkaansa. Syyskokouksessa 2013 Saila Turkka valittiin Helmin hallituksen puheenjohtajaksi nimenomaan ansioistaan tunnettuna bloggaavana kokemusasiantuntijana. Helmi-lehdessä 2/2015 Eija Honkala ja minä kirjoitimme toisistamme tietämättä ja eri lähteisiin perustuen kokemusasiantuntijuudesta kumpikin aukeaman kokoisen jutun. Samassa lehdessä esiteltiin Helmin kokemusasiantuntijablogi, joka toimii Helmin sivustoilla edelleenkin, viimeisin postaus on joulukuulta 2018.

    Mitä koulutukseen tulee, niin Eija Honkala kirjoitti em. lehdessä vuonna 2015 että: Kokemusasiantuntijoiden koulutus aloitettiin v. 1998 ja verkosto on laajentunut käsittäen nykyisin 29 järjestöä ja 360 koulutettua.”

    Minut oli hyväksytty KoKoa ry:n jäseneksi samana vuonna. Omien lähteideni mukaisesti katsoin koulutuksen alun liittyneen Mieli 2009 -suunnitelmaan ja Kaste-rahoituksella toteutettuun Mielen avain -hankkeeseen, joka oli, ja on ehkä vieläkin, Suomen suurin mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke. Valtio satsasi hankkeeseen n. 10 miljoonaa euroa. Koulutettujen määräksi minäkin arvioin silloin 300-400 henkeä. Helmi-lehti 2/2015 löytyy näköispainoksena yhdistyksen nettisivuilta.

    Eija Honkalan käsitys kokemusasiatuntijakoulutuksen alkamisesta 1990-luvun lopulla voi olla hyvin perusteltu. Silloinhan alkoi ns. psykonomia-liike, josta enemmän https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykonomia. Kuten Wikipediasta ilmenee, psykonomiassa haluttiin kunnioittaa lähtökohtaisesti kuntoutujan omaa käsitystä itsestään ja kyseenalaistaa koululääketieteen ennakkokäsityksiä. Sama antimedikalistinen lähtökohta on myös ENUSP-järjestöllä, johon olen viitannut toisaalla Olenko mielenterveyskuntoutuja? -keskusteluketjussa. Voi olla, että esimerkiksi HUSin ja Laurean kokemusasiantuntijakoulutuksessa on tahallaan jätetty kertomatta ajattelutavan hieman anarkistisistakin juurista ja haluttu pakottaa se virallisen mielenterveyspolitiikan muotteihin. Sama yritys voi olla nyt Helmin hallituksellakin, kokemusasiantuntijat (ja palveluohjaajat) halutaan työllistää yhdistyksen jäsenhankintaan vai mistä vaikuttamispiiriin koukuttamisesta tässä nykyään onkaan kysymys.

    Helmin vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa kokemusasiantuntijuus mainitaan kolmessa kohdassa:

    – Tuemme vahvasti kokemusasiantuntijuuden prosessia, mikä lisää
    toimintavarmuutta, ammatillisuuden kasvua sekä minuuden vahvistumista.

    – Tulevan toimintavuoden aikana yhdistys aktiivisesti kehittää ja lisää koulutettujen
    kokemusasiantuntijoiden roolia yhdistyksen toiminnassa. Tavoitteena on kartoittaa muiden yhdistysten
    järjestämiä kokemusasiantuntijakoulutuskokonaisuuksia sekä sitä, kuinka koulutuksesta kiinnostuneet
    pääsevät näihin osallistumaan ja sitä kautta toimimaan yhdistyksen kokemusasiantuntijoina
    tulevaisuudessa.

    – Yhdistyksen internetsivut toimivat tiedotus- ja viestintäkanavana ja sisältävät
    kokemusasiantuntijoiden blogikirjoituksia.

    Jos Tuula Samulin on ollut Helmin hallituksessa vuonnq 2017, hän on todenäköisesti itse osallistunut toimintasuunnitelman laatimiseen, samaten vuonna 2018 sen toteuttamiseen ja lopuksi kyseisen vuoden toimintakertomuksen laatimiseen. Toimintakertomuksellahan haetaan jäsenten luottamuslausetta hallitukselle ja toimihenkilöille seuraavassa kevätkokouksessa.
    Perin omituisen sääntömuutoksen takia samassa kokouksessa pyritään saamaan jäseniltä luottamuslause kuluvan vuoden toimintasuunnitelmalle, jota Kaj Erlund ja Tuula Samulin nyt ovat lehdessä pyrkineet etukäteen avaamaan haluamatta paljastaa mitään konkreettista.

    Olisikohan hallituksen viestintästrategiassa hiomista? Ainakin on ilmeistä, että em. toimintakertomus ja toimintasuunnitelma pitää saada jäsenten luettavaksi ja keskusteltavaksi nettiin hyvissä ajoin ennen kevätkokousta. Sitä edellyttää tässä tapauksessa yhdistyslaki, joka ajaa mm. STEAn tulkintojen ja yhdistyksen hallituksen päätösten edelle. Jos hallitus ja muu johto eivät kokouksen mielestä nauti jäsenkunnan luottamusta, se jatkaa kevätkokouksen jälkeen entisessä kokoonpanossa, kunnes osoitetut epäkohdat on korjattu.

    #16885
    Petri Keckman
    Petri Keckman
    Osallistuja

    Hei Jiiwee! Minusta palautteesi oli niin hyvä ja perusteellinen kannanotto että se olisi hyvä julkaista joko Helmi -lehden keskusteluryhmässä tai/ja facebook ryhmässä, minkä aiheena on nimenomaan viimeisin Helmi-lehti

    Google group: https://groups.google.com/forum/#!forum/helmi-lehti

    facebook sivu: https://www.facebook.com/groups/2093583504013840/

    Molempiin tarvii rekisteröityä, ikävä kyllä. Lähetä Tiina Oksaselle sähköpostia tiina.oksanen@mielenterveyshelmi.fi , niin hän voi liittää sinut jäseneksi. Nimittäin täältä tuskin kukaan ”toimihenkilöistä” ja hallituksen jäsenistä lukee palautettasi 🙁 Toivottavasti itse olet facebookissa?

    #16887

    jiiwee
    Osallistuja

    Kiitos Petri!

    Olet tänä keväänä toiminut aktiivisesti näiden sivujen hyväksi (mm. Olenko mielenterveyskuntoutuja?), ja se on saanut minutkin pitkästä aikaa aloitteelliseksi. Rohkaisua on tullut helmiläisiltä myös privaatisti.

    Kyse ei ole vain lehdestä vaan hallituksen ja puheenjohtajan viestintästrategiasta ylipäänsä. Sekä koko yhdistyksen identiteetistä ja profiloitumisesta jatkuvasti muuttuvalla ja laajenevalla suomalaisen psykokulttuurin järjestökentällä.

    Harkitsen uuden keskusteluketjun avaamista näille sivuille, esimerkiksi blogi ei takaa sellaista avointa keskustelua, jota haluaisin kokemusasiantuntijana herättää ja jota yhdistyksen strategiassakin peräänkuulutetaan.

    Kirjoitellaan!

    Jiiwee

    #16889
    Petri Keckman
    Petri Keckman
    Osallistuja

    Hei, perustin jo tällaisen threadin (keskusteluketjun) 🙂

    Helmin hallituksen ja jäsenten välistä keskustelua

    #16893

    jiiwee
    Osallistuja

    Mistähän tuo Petri on kotoisin, kun se on noin vikkelä? Minulla, hitaalla koillishämäläisellä menee asioihin aikaa, paitsi ehkä silloin, kun tulee keskustelussa painettua Lähetä-nappulaa, vaikka olisi ehkä parempi ensin nukkua yön yli.

    Tuosta ylempänä olevasta tekstistäni haluaisin pyytää anteeksi Kaj Erlundilta ja Tuula Samulininlta, kun käytin heitä esimerkkinä Helmin hallituksen ristiriitaisesta tiedottamisesta. Molemmat ovat ensimmäisen kauden hallituslaisia, puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tulisi varmistaa hallituskauden alussa, että hallituksen jäsenillä on riittävästi tietoja yhdistyksen menneisyydestä ja toimintatavoista. Tuulalle erityisesti että on hienoa saada hallitukseen humanisti, kulttuurihistorian tutkimuksesta on varmasti hyötyä mielenterveystyöhön ja yhdistyskulttuuriin perehtymisessä.

    Jatketaan nyt vaikka tuolla Petrin avaamalla threadilla.

    #16897
    Petri Keckman
    Petri Keckman
    Osallistuja

    jiiweelle tiedoksi: Heidi Saukkonen näytti vihreää valoa tuolle threadille (ts. ei tyrmännyt ideaa) ja lupasi tiedottaa siitä hallituksen jäsenille. Oispa se kiva, jos saataisiin aikaiseksi aktiivinen threadi! 🙂

Esillä 12 viestiä, 16 - 27 (kaikkiaan 27)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.