Työn iloa läpi vuosien – työtoiminnasta vapaaehtoistoimintaan
Eräs merkittävä palanen Helmin historiaa on työtoiminta, jonka puitteissa helmiläiset saivat kykynsä ja voimavaransa mielekkäällä tavalla käyttöön tutussa ja turvallisessa ympäristössä sekä tekemästään työstä pienen mutta tärkeän rahallisen korvauksen. Myöhemmin tämän pohjalta kehittyi nykypäivänä kukoistava vapaaehtoistoiminta.
Jo Helmin perustamisvuonna 1983 keskustelukerhotoiminta koettiin riittämättömäksi, ja sen rinnalle kaivattiin muun muassa työtä. Toimitilojen ja varojen puute kuitenkin estivät vielä tuolloin kehittämästä toimintaa eteenpäin. Seuraavina vuosina yhdistys vakiintui ja laajeni, ja ajatus työtoiminnasta pysyi koko ajan kävijöiden ja yhdistystoimijoiden mielessä. Moni päiväryhmästä kiinnostunut kaipasi ansaitsemismahdollisuuksia pienen eläkkeen jatkeeksi.
Vuonna 1988 visiot alkoivat toteutua. Helmissä kehiteltiin “järjestön työyksikköä”, jossa 3–4 jäsentä teki vapaaehtoistyönä yhdistystoimintaan liittyviä toimistotehtäviä. Työtoimintana toteutettiin myös kunnossapitotöitä ja siivousta toimitiloissa. Yhdistyksessä opiskeltiin vajaakuntoisten työllistämiseen liittyviä kysymyksiä mielekkäiden suojatyömallien ideoinnin pohjaksi. Seuraavana vuonna toimintakokemus kiteytettiin projektisuunnitelmaksi. Toimistotyöstä ja saunan siivouksesta maksettiin työkyvyttömyyseläkkeellä oleville vapaaehtoisille ahkeruusrahaa.
1990 työtoiminnan työllistämiskokeiluprojekti mahdollistui RAY:n myöntämällä projektirahoituksella. Projektia suunnittelemaan palkattiin järjestösihteeri. Aloitettiin myös yhteistyö muiden työtoimintaprojektien kanssa. Tätä kautta syntyi HELMI-Hohde, projekti, joka tarjoaisi pääasiassa siivoustyötä Helmin jäsenille yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja sosiaalihallituksen kanssa. Tavoitteiltaan selkeästi kuntoutukselliseen kokeiluun löytyi 12 jäsentä.
Seuraavan vuoden huhtikuussa aloitettiin käytännön työtoiminta siivoustyönä Helmin omissa tiloissa, Omaiset mielenterveyden tukena Uusimaan yhdistyksen ja Nyyti ry:n tiloissa sekä muutamissa yksityiskodeissa. Myöhemmin kokeilun piiriin tuli toimistotyö, puutyöt Lelupajassa sekä keittiö- ja kahvilatyö Pasilassa. Kaikkiaan 50 henkilöä osallistui työtoimintaan vuoden aikana. Edelleen vuonna 1992 työtoiminnan puitteissa huolehdittiin talon siisteydestä, toimistotyöstä, ateria- ja kahvilapalveluista sekä remontoitiin taloa kirvesmiehen johdolla. Uusina työtoimintamuotoina tulivat mukaan pesula- ja kotipalvelutyö. Projektille pidettiin yllä myös tukiryhmää, jonka tehtävänä oli viestittää jäsenten näkemykset ja ajatukset projektin työntekijöille.
Toiminta vakinaistuu
1994 työtoimintaprojekti sai 3-vuotiseksi suunnitellun jatkoprojektin, joka nimettiin työkuntoutusprojektiksi. Työmuodot, työnteon ehdot ja useimmat työntekijät jäivät samoiksi, mutta tavoitteet asetettiin pidemmälle ja toimintaan liitettiin työnteon kokeilun lisäksi koulutus ja työharjoittelu. Vuoden 1996 alussa RAY vakinaisti rahoituksellaan työtoiminnan yhdistyksen pysyväksi toimintamuodoksi. Osallistujina oli työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavia Helmin jäseniä, joille pyrittiin järjestämään mahdollisimman mielekästä työtä yhdistyksessä tai sen ulkopuolella.
Jäsentalon viikonloppuaukiolo ryhdyttiin toteuttamaan jäsenpäivystäjillä, jotka saivat työtoimintapalkkion. Helmin ulkopuolelle suuntautuvista työmuodoista siivoustyö työllisti lukumääräisesti eniten henkilöitä, ja sitä tehtiin Helmin yhdistystiloissa, yksityisasiakkaiden kodeissa sekä muutamalle toimistosiivousasiakkaalle. Pesulan asiakkaista suurin osa oli jäsentalon viereisen vanhustentalon asukkaita, jonkin verran tehtiin myös jäsentalon omaa pyykinpesua. Pesulan yhteydessä toimi vaatteiden pienkorjauspalvelu, jossa tehtiin pieniä ompelutöitä, kuten nappien, vetoketjujen ja verhojen ompelua. Yhdistyksen sisäisistä töistä eniten työtunteja tehtiin keittiössä joka päivä auki olevan ruokalan aterioiden valmistuksessa. Lisäksi hoidettiin pienimuotoista pitopalvelua kokous- ynnä muina tarjoiluina niin erilaisille yhteisöille kuin myös yksityishenkilöille. Työtoiminnan piiriin kuului lisäksi kotipalvelutyötä vanhusten palvelutalossa, kasvojenhoitoa, jalkojenhoitoa, Helmi-lehden puhtaaksikirjoitusta, puutarhatöitä, erilaisia korjaustöitä, toimistotyötä, kuljetustyötä, kahvitarjoilujen järjestämistä, kirpputorityötä, koiran ulkoiluttamispalvelua, Helmin toimiston puhelinvaihteen hoitoa sekä Nyyti ry:n tukikeskuksen ovien avausta.
Työtoimintapalkkion suuruus oli 20 markkaa tunnilta. Työtä oli mahdollista tehdä aluksi korkeintaan neljä tuntia päivässä, kunnes verohallitus linjasi 1997, että suojatyöstä ilman ennakonpidätystä maksettavan korvauksen enimmäismäärä oli keskimäärin 50 mk päivässä saajaa kohti. Tämä tiputti keskimääräisen maksimityöajan 2,5 tuntiin päivässä.
2000-luvulla työtoiminnan tavoitteita tarkennettiin entisestään. Pyrkimyksenä oli tukea kuntoutujan arjessa selviytymistä, työhön liittyviä valmiuksia ja vuorovaikutustaitoja. Uudet tulijat haastateltiin ja sitä kautta kartoitettiin työtehtävien laatu ja tarkoituksenmukaisuus henkilön kiinnostusten, taitojen ja työkyvyn perusteella. Yksilökohtaiset tavoitteet määriteltiin aikaisempi työkokemus huomioon ottaen. Yhdistys järjesti myös työtehtävissä selviytymistä tukevia kursseja. Omaehtoista koulutusmahdollisuutta selvitettiin ja tuettiin siihen hakeutumista sekä opiskelua. Tavoitteena pidettiin kuntoutujan paluuta työmarkkinoille, joko osa-aikaisena tai muulla työmuodolla, jonka mahdollisti Kelan eläkkeen kellumaan jättäminen.
Markka-ajan jäätyä taakse oli työtoimintakorvauksen suuruus 12 euroa päivässä. Työmuodot monipuolistuivat entisestään, ja mukana oli nyt myös lipunmyyntiä, julisteiden jakoa ja postitusta yritysasiakkaille, ohjelmallista virkistystoimintaa yhdistyksen omissa juhlatilaisuuksissa, vanhustentalolla ja yksityishenkilöiden tilauksesta, ikkunanpesua, kiinteistöhuoltoa ja puhtaanapitoa Länsi-Pasilan talon ulkoalueilla sekä kahvilatoimintaa Keskisen terveysviraston tiloissa.
Väistämätön edessä
Vuonna 2014 kaikki muuttui. Raha-automaattiyhdistykseltä kantautui tieto uusista linjauksista koskien rahoituksen edellytyksiä. Vuoden 2016 alusta alkaen RAY ei enää rahoittaisi toimintaa, josta maksetaan rahallisia palkkioita osallistujille. Tämä tarkoitti auttamatta työtoimintakorvausten poistumista. Edessä oli suuri kriisi Helmille ja helmiläisille. Työtoiminnasta saatu nimellinen korvaus oli koettu arvostuksenosoituksena ja itsetuntoa kohottavana mahdollisuutena tienata omalla tekemisellä ja vastuun ottamisella. Ja kieltämättä se oli myös erittäin tervetullut lisä toipujien usein hyvin pieniin tuloihin. Tuleva muutos herätti toiminnassa mukana olevissa levottomuutta jo syksystä 2014 alkaen, kun uudet linjaukset tulivat julki. Helmi asettikin strategiatyön vuodelle 2015 pohtimaan toiminnan keskeisiä muutoksia ja ratkaisujen löytämistä niihin.
Työtoiminnan tilalle alettiin kehittää uutta toiminnan muotoa, vapaaehtoistyötä. Taloilla järjestettiin 2015 kaksi erillistä tapaamista keittiö- ja siivoustyöhön osallistuvien sekä päivystäjien ja ryhmänohjaajien kesken. Tulevaa muutosta käytiin läpi ja kartoitettiin vapaaehtoisten määrää tulevaksi vuodeksi, kun ahkeruusraha poistuisi. Ilahduttavan moni ahkeruusrahakorvauksella pitkään vapaaehtoistyötä tehneistä ilmoitti aikovansa jatkaa vastakin vapaaehtoistoimijoina Helmissä.
Osa toki jäi myös pois, eikä etenkään talojen siivousta ollut enää mitenkään mahdollista ylläpitää vapaaehtoisvoimin. Siivouspalvelut päätettiinkin jatkossa ostaa ulkopuoliselta siivousyritykseltä. Keittiötoiminta, päivystys ja vertaisryhmät sen sijaan jatkoivat uudella, hieman muovautuneella innolla. Motivaatio löydettiin vapaaehtoisena kortensa kekoon kantamisesta yhteisön hyväksi.
Vapaaehtoistoiminta ei suinkaan ollut Helmille täysin uusi aluevaltaus. Jo yhdistyksen alkuvuosina 1980-luvulla kokoontui vapaaehtoisten vertaisohjaajien vetämiä ryhmiä ja omien tilojen siivousta toteutettiin talkoovoimin. Kontulan talolla myös neulottiin satamäärin neuletilkkuja hyväntekeväisyytenä Emmauksen Äiti Teresa -projektiin. Kävijöitä on myös läpi vuosien kannustettu ottamaan osaa Helmin toiminnan suunnitteluun ja ideointiin. 2000-luvulla Pasilan pihalla pidettiin kasvimaata, jota kävijät hoitivat, ja syksyllä korjattiin sato yhdessä nautittavaksi. 2011 Pasilan toiminnan muutto evakkoon tarjosi paljon vapaaehtoistyön mahdollisuuksia: väliaikaisen jäsentalon sisustaminen mahdollisimman viihtyisäksi, yhteisten tilojen siisteys, tapahtumien järjestely ja lukuisat jäsentalon arkeen liittyvät askareet lisäsivät yhteisöllisyyttä.
Vapaaehtoisuus oli siis ollut luonteva osa Helmin arkea jo vuosikymmenten ajan, mutta vuodesta 2016 eteenpäin se nimettiin yhdistyksen toimintamuodoksi ja sen kehittämiseen ohjattiin erityistä panosta. Tulokset olivat onnistuneet: joulukuussa 2015 silloisen työtoimintakorvauksen piirissä oli yhteensä 37 henkilöä, vuotta myöhemmin vapaaehtoistoimijoiden lukumäärä oli 31. Vuoden aikana käytännössä samoissa toiminnoissa mukana olevien kokonaismäärä oli siis tippunut kuudella, mikä oli olosuhteet huomioiden varsin pieni pudotus. Vapaaehtoiset toimivat Helmi-taloilla päivystäjinä, ryhmänohjaajina sekä keittiössä ja kahvilassa.
Kaikki mukaan omalla tavallaan
Seuraavina vuosina vapaaehtoisten määrä kasvoi jo huomattavasti. Vapaaehtoistoiminnasta tiedotettiin laajalti yhteistyöverkostossa, kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä vapaaehtois- ja mielenterveysmessuilla. Myös toiminnassa jo mukana olevien motivoimiseen panostettiin voimakkaasti. Uutena vapaaehtoisuuden muotona marraskuusta 2017 lähtien oli talkoohenkinen pop up -vapaaehtoisuus. Kertaluonteinen vapaaehtoisuus oli omiaan kävijöille, joille pidempiaikainen sitoutuminen ei soveltunut. Käytännössä talkoovapaaehtoisuus tarkoitti arkipäivisin molemmilla Helmi-taloilla kokoontuvia aamukahvihetkiä, joissa henkilöstön edustajan johdolla keskusteltiin läsnä olevia kiinnostavista aiheista, tarjottiin talon puolesta kahvit ja jaettiin päivittäisiä tehtäviä. Näihin vapaaehtoistehtäviin kuuluivat esimerkiksi keittiön avustavat tehtävät, roskien vienti ja ruokasalin siivous.
Pop up –vapaaehtoisuus osoittautui toimivaksi vapaaehtoisuuden muodoksi, jonka kautta saatiin aktivoitua useampia aiemmin vapaaehtoistoiminnan ulkopuolella olleita kävijöitä. Varhaiseen kellonaikaan sijoittuva aamukahvihetki sai liikkeelle niitäkin kävijöitä, jotka omien sanojensa mukaan olisivat muuten jääneet kotiin.
2018 yhdistyksessä aloitettiin perinne vapaaehtoisten päivän juhlistamisesta. Molemmilla taloilla järjestettiin juhla, jossa osoitettiin kunniaa Helmin ahkerille vapaaehtoisille sekä palkittiin vuoden vapaaehtoinen. 2020 uuteen toimitilaan muuton ja koronan myötä vapaaehtoisten toimintamahdollisuudet kävivät normaalia vähäisemmiksi. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa kuitenkin tiivistettiin ja tarjottiin opiskelijoille mahdollisuus suorittaa osia vapaaehtoistoiminnan opintokokonaisuuksista Helmissä.
Vapaaehtoistoiminta on edelleen merkittävä toiminnan muoto yhdistyksessä, ja sitä ideoidaan ja kehitetään yhä yhteistyössä toimintaan osallistuvien kanssa. Vuonna 2022 vapaaehtoisia oli mukana toiminnassa yli 100. Tänäkin päivänä jokaiselle tarjotaan mahdollisuus mielekkääseen, itseä kiinnostavaan vapaaehtoisuuden muotoon oman jaksamisen ja voimavarojen puitteissa. Näin Helmi omalta osaltaan pyrkii tukemaan kävijöidensä toimintakykyä ja tarjoamaan mahdollisuuden onnistumisen kokemuksiin.
Roosa Tiensuu
Lähteet: Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n toimintakertomukset.