Miten helmiläinen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään?
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, miten suuren määrän hiilidioksidiekvivalenttia ihminen päästää vuodessa ilmakehään. Tämä taas johtaa ilmaston lämpenemiseen eli ilmastonmuutokseen. Keskimääräinen suomalaisten hiilijalanjälki on tällä hetkellä noin 10 000 kg. Oman hiilijalanjälkensä voi karkeasti laskea Sitran internetsivuilla.
Asuminen haukkaa noin kolmasosan suomalaisten hiilijalanjäljestä. Kylmät talvet pakottavat lämmittämään enemmän kuin lämpimissä maissa, mutta jotain on siitä huolimatta tehtävissä. Asunnon sisälämpötilaa voi laskea. Varsinkin makuuhuoneen olisi hyvä olla viileämpi, koska se edistää myös nukkumista. Muuallakin voi säätää pattereita pienemmälle ja turvautua lämpimämpiin vaatteisiin. Yksi aste lämpötilassa vähentää viisi prosenttia energiankulutuksesta.
Toinen keino pienentää asumisen ympäristökuormaa on lyhentää suihkussa vietettyä aikaa. Sen voi helposti puolittaa, jolloin lämmintä vettä kuluu vähemmän. Pyykkiä kannattaisi pestä täysinä koneellisina.
Asumisen hiilijäljen vähentämiseen kuuluu lisäksi sähkönkäytön pienentäminen. Se näkyy myös pienempänä sähkölaskuna sekä kulutuksen että sähkönsiirron osalta. Pienistäkin puroista kasvaa vähitellen iso virta. Meillä on käytössä sellaisia jatkojohtoja, joihin voi katkaisijasta kytkeä virran. Näin vähennämme helposti stand by -tilojen käyttämistä.
Oman hiilijalanjälkensä voi karkeasti laskea Sitran internetsivuilla.
Valoja kannattaa pitää päällä vain niissä tiloissa, missä oleskellaan. Yöksi on mahdollista hankkia pieni vähän energiaa kuluttava yövalo. Vaikka kannettava tietokone kuluttaa paljon vähemmän sähköä kuin pöytäkone, sekin olisi hyvä sammuttaa ainakin yöksi.
Noin viidenneksen keskivertojalanjäljestä vie liikenne ja matkailu. Jostain syystä Sitran laskuri ”rankaisee” siitä, että käyttää kilometreissä mitattuna paljon joukkoliikennettä, vaikka liikkuisikin metrolla, ratikalla tai lähijunalla lähes päästöttömästi paikasta toiseen.
Kävely ei tuota ollenkaan hiilidioksidipäästöjä ja pyöräilykin minimaalisesti. Usein on kuitenkin pakko käyttää linja-autoa. Pitkiä matkoja on parempi kulkea junalla kuin linja-autolla. Kuitenkin täysi linja-autollinen matkustajia uudehkossa linja-autossa on melko ekologinen tapa matkustaa.
Melkein kaikki varmaan tietävät, että lentäminen kuluttaa paljon energiaa. Harva osaa arvata, miten paljon laivalla matkustaminen kasvattaa omaa hiilijalanjälkeä. Laivamatka kuormittaa ympäristöä henkilöä kohden kilometrillä noin kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan sisäinen lento.
Ruokavaliolla on väliä
Ruoka kasvattaa hiilijalanjälkeä vähintään saman verran kuin liikenne. Ruokailu on siitä haasteellinen ilmastokuorman suhteen, että ruoan pitäisi samaan aikaan olla hyvää, terveellistä, edullista ja ilmastoystävällistä. Jostakin kriteeristä on lähes pakko luopua.
Ruoka-aineista suurimpia ympäristön kuormittajia ovat naudanliha ja juusto. Punainen liha on sikanautaa lukuun ottamatta melko kallista, samoin kuin useimmat juustot. Ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ei tulisi syödä kovin usein ja juustonkin voi korvata maidolla.
Kasvisruoka on ympäristöystävällisempää kuin sekaruoka
Mitä sitten jää enää jäljelle? Kotimaista lähiruokaa ovat viljatuotteista kaurapuuro ja ruisleipä, jotka ovat molemmat kaikin puolin suositeltavia. Puuron päälle voi ripauttaa pienen määrän kotimaisia mustaherukoita, joita on saatavilla melko edullisesti kaupan pakastealtaasta lähes ympäri vuoden.
Kesäaikaan on kotimaisen kurkun, tomaatin, kukkakaalin ja kesäkurpitsan satokausi, jolloin niitä kannattaa suosia. Ympäri vuoden on saatavilla porkkanaa, lanttua, keräkaalia ja punajuurta. Punaisen lihan syömistä voi vähentää lisäämällä esimerkiksi lihapullataikinaan porkkana- tai punajuuriraastetta. Peruna on hyvää, edullista perusruokaa ja ravintoarvoltaan paljon parempaa kuin esimerkiksi valkoinen riisi.
Kaloista maukasta ja edullista on silakka, josta saa hyviä rasvaisen kalan ravintoaineita ilmastoystävällisesti. Siipikarjasta broilerinkoivet ovat kohtuullisen hyvä valinta ja se vastaa ravintoarvoltaan broilerinfilettä, jos poistaa siitä nahan. Tarjouksista tai alennuksella voi saada myös muita broilerituotteita sekä lohta.
Pääsääntöisesti kasvisruoka kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin sekaruoka. Soijan käyttäminen kasvisruokavaliossa on kuitenkin melko kyseenalaista. Sen tuottamiseen tarvitaan peltopinta-alaa, joka saadaan aikaan hakkaamalla esimerkiksi sademetsiä. Puut sitovat hiilidioksidia eli hidastavat ilmastomuutosta. Kotimaiset hyvät kasviproteiinivalmisteet ovat vielä aika kalliita.
Ilmainen keino vähentää ruoan ilmastokuormaa on ruokahävikin minimoiminen. Siihen on melko helppo tarttua, koska se näkyy selvästi myös ruokalaskussa.
Kierrätä, älä kuluta
Kotitalouden hiilijalanjälki pienenee ostosten määrää vähentämällä. Lajittelu ja kierrätys on hyödyksi sen jälkeen, kun ruoka-aineet ja tavarat ynnä muut ovat jo tulleet kotiin. Biojätteen ja paperin kierrättäminen lienee jo useimpien helmiläisten arkipäivää. Kartonkipakkaukset voidaan hyödyntää hyvin uudelleen, joten niiden lajittelun eteen kannattaa nähdä jonkin verran vaivaa. Muovijätettä kerätään jo monissa taloyhtiöissä, jolloin senkin voi hyvin kierrättää. Käyttökelpoiset vanhat vaatteet kannattaa myydä itse kirpputorilla tai lahjoittaa hyväntekeväisyysjärjestöille.
Hiilijalanjäljen iso osa on kaikki se, mikä ei sijoitu näihin edellisiin luokkiin. Helmiläisiä koskevat näistä erityisesti harrastukset ja vapaa-aika sekä tavarat kuten esimerkiksi tietokoneet. Helmi tarjoaa monia ilmaisia tai edullisia harrastuksia, vaikkapa museoretkiä ja erilaisia ryhmiä, jotka eivät kuormita ympäristöä lainkaan. Jos on hankkimassa uutta tavaraa tai vaatetta, on hyvä ottaa selvää, voisiko sen hankkia käytettynä. Kannattaa myös ostaa tuotteita, joiden elinkaari on mahdollisimman pitkä, ja korjata itse tai korjauttaa ne, jos se on mahdollista.
Teksti: Hanna-Elina Yli-Koski
Kuva: Jaana Rantakokko
Lähteet
https://elamantapatesti.sitra.fi/.
Glenn Murphy: Ilmastonmuutos. Mitä minä voin tehdä? 2008.