Psykoterapiaa etänä
Digiaikaan siirtyminen on saanut aikaan uudistuksia myös mielenterveyden hoitokäytäntöihin.
Jo noin kymmenen vuoden ajan eri puolilla maailmaa on kehitelty tietokoneen tai puhelinverkon kautta toteutettavia terapiasovellutuksia.
Myös Suomessa on nykyisin saatavissa terapiaa joko perinteisen puhelimen tai tietokoneen kautta sähköpostina, videovälitteisenä (suojattu yhteys), sekä Skype- ja chat-versioina.
HUS:in sähköisen mielenterveystyön linjajohtaja, psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg on tuonut tätä uutta käytäntöä julkisuuteen monissa luennoissaan ja kirjoituksissaan, viimeksi mm. Mielenterveysmessuilla. Hän on ollut alusta pitäen mukana kehittämässä tämän hetken merkittävintä nettiterapiatoimijaa Suomessa, eli Mielenterveystaloa.
Stenberg toteaa nettiterapioiden olevan luonteeltaan kahdentyyppisiä:
– Reaaliaikainen nettiterapia perustuu suoraan kontaktiin psykoterapeutin kanssa esimerkiksi videon, Skypen tai puhelimen välityksellä. Terapeutti ja asiakas ovat siis suorassa yhteydessä toisiinsa.
– Ajasta ja paikasta riippumaton nettiterapia tapahtuu tietokoneen välityksellä ilman suoraa kontaktia terapeuttiin. Potilas tekee tietyn standardoidun ohjelman mukaisesti eteneviä tehtäviä, harjoitteita tai seuraa opastavaa tietoa omasta ongelma-alueestaan. Tämä terapiamuoto tarjoaa eräänlainen oppimisympäristön, jossa osallistujalta edellytetään tietty määrä itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta.
Näiden etäterapiaksi kutsuttujen terapiamuotojen tuloksellisuudesta on tehty kansainvälisillä foorumeilla useita laajojakin tutkimuksia. Tuloksena on pääsääntöisesti ollut, että etäterapioilla saavutetaan yhtä hyviä ja samankestoisia tuloksia kuin perinteisellä “face to face” -terapialla. Jopa tärkeänä pidetty asiakkaan ja terapeutin välinen terapia-suhteen muodostuminen on toteutunut samantasoisesti. Joissakin suhteissa etäterapia on jopa tehokkaampaa, koska eräät tavanomaisen terapian esteet, mm. lähtemiseen liittyvät esteet, liikkumisvaikeudet tai sosiaaliset pelot eivät ole haittaamassa. Monet esteet helpottuvat, kun matkaan tai käynteihin ei tarvitse varata aikaa. Erityisesti syrjäisemmillä alueilla, joilla ei toimi psykoterapeutteja, tämä käytäntö antaa lähes ainoan mahdollisuuden terapeuttiseen apuun.
Nettiterapia sisältyy jopa masennuksen käypä hoito-suosituksiin. Stenbergin mukaan hyvät hoitotulokset masennuksessa ja ahdistuneisuushäiriöissä selittyvät sillä, että ohjelmoidut prosessit on rakennettu suunnitelmallisesti ja ne kulkevat asteittain kohti tiettyä tavoitetta. Myös grafiikan ja kuvien käyttö asioiden havainnollistajina selkeyttää tekijälle hänen omaa problematiikkaansa.
Nettipohjaisella terapialla on etuna hoidon aloittamisen mahdollisuus jo psyykkisten häiriöiden varhaisvaiheessa. Näin ongelmat eivät pääse pitkittyessään pahenemaan. Niiden teho on parhaimmillaan lievissä ja tai keskivaikeissa sairaustilanteissa ja ne soveltuvat parhaiten niille, jotka ovat jo muutenkin tottuneet käyttämään tietokoneita. Nettiterapioissa on kuitenkin myös omat rajoitteensa. Itseohjautuvien ohjelmien edellyttämä omatoimisuus ei sovellu esimerkiksi vaikeasti masentuneille tai niille, joilla on kognitiivisia vaikeuksia.
Merkittävin nettiterapioiden tuottaja Suomessa löytyy osoitteesta www.mielenterveystalo.fi.
Mielenterveystalon sivustoilta löytyy runsaasti yleistietoa mielenterveyden häiriöistä. Sieltä on saatavissa mm. erilaisia itsehoito-ohjelmia sekä oirenavigaattori itsearviointiin häiriön toteamiseksi. Jopa unettomuuden hoitoon on oma ohjelmansa.
Tällainen tietopohjainen mielenterveysapu on ilmaista ja jokaisen vapaasti saatavilla.
Mielenterveystalosta on mahdollisuus saada lääkärin lähetteellä myös nettiterapiaa. Lähetteen voi saada mm. terveyskeskuksen yleislääkäriltä, hoito on käyttäjälle maksutonta ja sen piiriin pääsee heti. Nämä HUS:in tuottamat nettiterapiaohjelmat on rakennettu tavallisimpiin mielenterveyden häi-riöihin, kuten masennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin, sosiaalisiin pelkoihin, paniikkihäiriöön, pakko-oireisiin,
kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, syömishäiriöihin ja päihderiippuvuuden hoitoon. Terapiat etenevät strukturoitujen hoitomallien mukaan, joissa keskeisiä ovat potilaan suorittamat tehtävät ja harjoitteet. Psykoterapeutti on mukana hoitosuhteessa seuraamalla potilaan etenemistä netissä ja kommentoimalla hänen vastauksiaan.
TYKS:in ylilääkäri Tero Taiminen pitää nettiterapioiden leviämistä hyvänä asiana ja hänen mielestään niihin pitäisi panostaa entistä enemmän erityisesti ratkaisemaan syrjäseutujen terapiavajetta. Digitaalinen psykoterapia onkin alkanut vähitellen levitä myös yksityisille terapiantuottajille. Netistä löytyy ilmoituksia monista netti- tai video/puhelinterapiaa tuottavista terapeuteista. Heiltä edellytetään psykoterapian tuottamisessa samat Valviran pätevyyskriteerit, jotka vaaditaan terapeuteilta yleensäkin. Verkossa toimivat yksityiset terapeutit perivät asiakkailtaan palveluistaan korvauksen. Netti- tai puhelinterapiat eivät kuulu Kelan tuen piiriin, paitsi niissä erityistapauksissa, joista on sovittu Kelan kanssa.
Mielenterveystalon sivustojen laajasta tietovalikoimasta löytyy opastusta ja tietoja myös skitsofreniaan ja muihin psykooseihin sairastuneille. Varsinaisia nettiterapioita näihin ongelmiin ei kuitenkaan ole.
Verkossa toimii mielenterveyspalveluiden lisäksi monia muitakin tukiryhmiä, kuten Tukinet (Suomen Mielenterveysseura), Kivunhallintatalo.fi sekä Kriisipuhelin (Mielenterveysseura).
Teksti: Eija Honkala
psykologi, psykoterapeutti
Kuva: Mielenterveystalon sivulta