Mielenterveyspoolin vaikuttamisseminaari
Mielenterveyspooli on mielenterveystyön keskeisten toimijoiden yhteistoimintaelin, johon kuuluu lukuisa joukko mielenterveys- ja asiantuntijajärjestöjä, myös oma yhdistyksemme Mielenterveysyhdistys HELMI ry. Se pyrkii vaikuttamaan päättäjiin lainvalmistelussa ja kokoaa järjestöt yhteen.
Mielenterveyspooli järjesti tammikuussa jäsenjärjestöilleen ajankohtaisen vaikuttamiskoulutuksen aiheesta “Mielenterveysvaalit 2019 ja terapiatakuu”. Seminaari antoi osallistujille osaamista ja keinoja siihen, kuinka järjestöt voisivat jäsenistönsä kautta vaikuttaa mielenterveysasioista päättäviin tahoihin.
Vuonna 2019 valittava eduskunta joutuu päättämään keskeisistä terveydenhuoltoon liittyvistä laeista. Uuden eduskunnan käsittelyyn tulee mm. jo pidemmän aikaa valmisteltu mielenterveyslain muutos.
Mielenterveysjärjestöt haluavat olla mukana vaikuttamassa näihin tulossa oleviin muutoksiin turvatakseen mielenterveyspotilaiden aseman.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on myös tekeillä laajamittainen vuoteen 2030 vaikuttava mielenterveysstrategia. Tähän suunnitelmaan myös mielenterveysjärjestöt haluavat olla vaikuttamassa. Mielenterveyspooli on koonnut tätä varten päättäjille laajan toimenpideohjelman. Sen tavoitteet liittyvät mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja palvelujen kehittämiseen. Ohjelmassa halutaan hyödyntää myös kokemusasiantuntijuutta ja järjestöjen potentiaalia.
Eduskunnan MIelenterveyspoliittinen neuvottelukunta on kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöelin. Se käsittelee ajankohtaisia lainvalmisteluasioita mielenterveyspalvelujen parantamiseksi ja epäkohtien korjaamiseksi. Tämän elimen yhteistyökumppaneihin ja taustavaikuttajiin kuuluvat keskeisimmät Mielenterveyspoolin jäsenyhdistykset.
Neuvottelukunnan jäsen Sari Sarkomaa kertoi vaikuttamisseminaarissa suunnitteilla olevasta kokonaisuudistuksesta erityisesti ns. terapiatakuun osalta. Terapiatakuun tavoitteena on, että apua tarvitsevat pääsisivät hoidon piiriin kuukauden sisällä tarpeen ilmenemisestä. Kyseessä olisi terveyskeskusten yhteydessä järjestettävä esimerkiksi kymmenen kerran lyhytterapiajakso, johon ei tarvittaisi diagnooseja eikä lähetteitä. Tämän kaltaisen terapiatakuun on arvioitu vähentävän ratkaisevasti tulevien pidempien ja raskaampien terapioiden tarvetta. Toteutuessaan ohjelma säästäisi monia ihmisiä psyykkiseltä kärsimykseltä, mutta olisi myös kustannustehokasta määrärahojen kannalta. Tämä perusvaiheen terapia ei olisi korvaamassa Kelan pidempien terapioiden tarvetta. Sarkomaa kertoi, että terapiatakuusta on viritteillä kansalaisaloite, jota mielenterveysjärjestöjä haastetaan aktivoimaan jäsenistönsä keskuudessa. Myös kuntoutustakuu haluttaisiin mukaan vireillä olevaan mielenterveysstrategiaan.
Mielenterveyspooli valmistelee edellä mainitun lisäksi kannanottoja myös muihin tulossa oleviin lakimuutoksiin, jotka vaikuttavat mielenterveyskuntoutujien asemaan. Se vetoaa päättäjiin mm. seuraavilla julkilausumilla:
- Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa tulee huomioida mielenterveyskuntoutujat ja hyödyntää kokemusasiantuntijoita.
- Perustulokokeilun mielenterveydelliset vaikutukset tulee ottaa huo-mioon. Riittävä toimeentulon taso on varmistettava kaikille. Mielenterveysongelmien takia ei saa jäädä köyhyysloukkuun.
- Mielenterveysongelmista aiheutuvasta työttömyydestä kärsiville tulee turvata toimeentulo ja lisätä osatyökykyisten työmahdollisuuksia.
- Suunniteltu terveyskeskusmaksujen muutos nostaa paljon palveluita käyttävien kustannuksia. Kenenkään ei tulisi joutua miettimään, ostaako vähillä rahoillaan ruokaa vai lääkkeitä.
Mielenterveysjärjestöjen yhteinen tavoitteiden asettelu mielenterveyskuntoutujien etujen turvaamiseksi antaa toiveikkuutta. Joukossa on voimaa!
Teksti ja kuva: Eija Honkala