Yhtälönä masennus ja työelämä
Mielenterveysalan järjestöjen ja työeläkeyhtiöiden yhteistyöelin Masennuskoalitio on perustettu v. 2019 edistämään masennuksesta kärsivien hoitoa ja kuntoutusta. Sen tavoitteena on saada masennuksen ”käypä hoito” periaatteet käyttöön valtakunnallisesti sekä korostaa myös vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden merkitystä.
Webinaarin alussa tapahtuman puheenjohtaja Jukka Kärkkäinen toi esille tilastolukuja, joiden mukaan masennus on vuodesta 2019 ollut suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja. Tämä suuntaus lähti liikkeelle jo 2000-luvun alusta lähtien ja on jatkanut kasvuaan. Webinaarissa haluttiin pohtia, mikä helpottaisi masentuneitten paluuta työelämään.
Eläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk, sekä professori Sami Pirkola pohtivat puheenvuoroissaan, mistä masennuseläkkeitten kasvu johtuu. Kasvu on jyrkentynyt erityisesti vuodesta 2016 alkaen ja näkyy erityisesti naisten eläkehakemusten määrässä.
Alustajat esittivät kysymyksen, onko työelämän kuormittavuus lisääntynyt? Vaikka työelämän hierarkkisuus on vähentynyt ja työntekijöiden osallistumismahdollisuudet ovat lisääntyneet, työn suorituspaineet ovat kasvaneet. Työ voi olla luonteeltaan tuloksia vaativaa ja kiireistä ja painottuu usein monimuotoiseen informaatiotekniikkaan. Yksilön saattaa tässä monimuotoisuudessa olla vaikeaa nähdä omaa osuuttaan ja tunne työn mielekkyydestä kärsii. Nykyajan kulttuurissa ja elämässä vallitsee myös usein monia epävarmuustekijöitä. Erityisesti nuorilla omat odotukset ja todellisuus voivat joutua ristiriitaan, somevertailu luo paineita ja vapaa-aikakin kuluttaa energiaa. Valinnan mahdollisuudet ovat varsinkin koulutuksen osalta lisääntyneet, mutta epävarmuuden tunteet jarruttavat siirtymistä itselle soveltuvampaan työhön. Suorittavan työn huomattava vähentyminen vaikeuttaa siirtymisiä.
Alustajat esittivät myös pohdittavaksi, onko ihmisten mielenterveyden taso heikentynyt? Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset nähdään terveinä, onnellisina ja työkykyisinä ihmisinä. Alustajien mielestä mielenterveyden yleistaso ei ole heikentynyt, mutta mielenterveydenongelmat otetaan entistä herkemmin puheeksi, josta syystä diagnoosit lisääntyvät. Ehkä myös nykyisen kulttuurimme tuotos on, että vaadimme elämältämme enemmän kuin ennen, eli voidaan kysyä, elämmekö eräänlaisessa onnellisuusharhassa?
Yleinen mielipide on, että mielenterveyden hoidossa on todettu puutteellisuuksia. On vaikea löytää hoitavaa terapiaa, hoitajat vaihtuvat ja diagnoosit tehdään nopeasti. Webinaariin osallistuneiden noin 160 ihmisen joukosta lähes 60 % piti tärkeimpänä hoitokeinona varhaisvaiheen psykoterapiaan pääsyä.
Johtopäätöksenä oli, että työelämässä pysyminen on erityisesti nuorille ihmisille elämänlaadun kannalta tärkeä asia. Siksi uusi keinoja masennuksesta kärsivien työelämässä jaksamiselle kaivataan kipeästi
Esimerkin tällaisesta ”Varhaisen puuttumisen mallista” esitti S-ryhmän työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen. S-ryhmässä on kehitetty ”Mielen tuki” – malli erityisesti nuorten työelämään siirtymisen edistämiseksi. Siihen liittyy organisaation johtotason ohjeistaminen menettelytavoista sekä työpsykologin ja työterveyshenkilöstön yhteistyö esimiesten kanssa. Masennusoireisia tuetaan ja ohjataan hoitopolun piiriin, usein lyhytpsykoterapiakäynteihin. Myös työtä pyritään muokkaamaan määräajaksi.
Tällä menettelyllä on aikaansaatu seurannassa hyviä tuloksia. S-ryhmän esimerkki tarjoaa tärkeän mallin niistä toimista, joita tulevaisuudessa kipeästi tarvitaan.
Webinaari päättyi keskusteluun ja yleisökysymyksiin. Esiin nousi ns. keveämpien töiden tarve, joka on nykytyöelämässä paljolti kadonnut. Myös työn vaihdon mahdollisuutta ihmisen kannalta ”oikeammalle alalle” ilman monivuotisia koulutusputkia kaivattiin. Näihin kuitenkin tarvittaisiin uusia tukijärjestelmiä .
.
Masennuskoalition webinaari 19.8.2020/Eija Honkala