Uusia ajatuksia masennuksen hoidosta
Balderin salissa oli 22.5. alkamassa mielenkiintoinen kirjanjulkistamistilaisuus ja sali oli tulvillaan asiasta kiinnostunutta väkeä.
Luvassa oli peräti kahden, samaa aihepiiriä käsittelevän kirjan julkistaminen ja asialla oli kaksi mielenterveysalan konkaria, psykiatri Ben Furman sekä psykologi, entinen Mehiläisen kuntoutusjohtaja Aku Kopakkala.
Tilaisuuden aloitti Ben Furman esittelemällä James Daviesin kirjan ”Hajalla – onneton totuus psykiatrian nykytilasta”, jonka jälkeen Aku Kopakkala kertoi kirjansa ”Masennus – suuri serotoniinihuijaus” keskeisistä sisällöistä.
Molempien alan ammattilaisten johtopäätökset olivat, että masennuksen hoidossa on liikaa keskitytty lääkehoitoon, SSRI – lääkkeisiin, joiden hankalista sivuvaikutuksista on paljon niin tutkimus- kuin kokemustietoakin. Alustajat esittelivät laajasti kansainvälisiä tutkimuksia ja niiden meta-analyysejä, jotka osoittivat ettei masennuslääkkeiden teho juurikaan poikennut lumehoidosta tai jopa luontaisesta toipumisesta. Sivuvaikutukset sen sijaan olivat huomattavat. Lääkefirmojen julkisuuteen tuottamat tutkimustiedot osoittautuivat epäluotettaviksi, koska muuta kuin odotettua tulosta osoittaneet tutkimukset jätettiin mainitsematta.
Tätä lääkefirmojen valtaa ja vaikutusta lääkärikuntaan molemmat alustajat kritisoivat.
Keskustelua kuunnellessa heräsi aiheellinen ja tärkeä kysymys: mistä masentunut sitten saa avun ahdinkoonsa, jollei totutuista lääkkeistä? Tähän erityisesti Aku Kopakkalan kirjassa tarjotaan vaihtoehtoja. Jokaisessa masennustapauksessa tulisi selvittää mahdollisimman laaja-alaisesti masennuksen taustalla olevat tekijät, jonka jälkeen hoito voitaisiin keskittää näihin asioihin. Psykoterapioista on hyötyä erityisesti masennuksessa, joka pohjautuu lapsuuden vaille jäämisiin ja traumaattisiin kokemuksiin. Terapia auttaa näkemään nykyisyyden menneisyyden tuotteena ja kannustaa irtautumaan vanhoista haitallisista ajatus- ja toimintamalleista. Monissa masennustiloissa on kuitenkin Kopakkalan mielestä oleellista pyrkiä näkemään myös ns.laukaiseva tekijä. Se on yleensä jokin akuutti ihmissuhde- tai vuorovaikutusongelma: surutyö kuoleman tai muun eroon joutumisen johdosta, roolinmuutos elämänmuutosten seurauksena, ristiriita ihmissuhteissa tai vaikeus solmia kontakteja. Kun nämä laukaisevat tekijät tiedostetaan, niihin liittyvät tunteet voidaan vapauttaa ja suunnata toiminta kyseisen ongelman ratkaisemiseksi.
Liikunnan tuottama energisyys ja itsetunnon kohoaminen sekä huomion siirtyminen pois vatvovista ajatuksista oman itsen ulkopuolelle auttaa masennuksessa. Myös kehon terveen vuorokausirytmin palauttaminen käyttäen kontrolloituja valvotus- ja kirkasvalohoitoja voi auttaa. Samoin ravinnon terveellisyydestä huolehtiminen siten, että elimistö saa oikeanlaisia rasvoja, B-12 vitamiinia ja omega-3 happoja, mikä edistää myös aivosolujen terveyttä ja laskee suoliston tulehdusarvoja.
Kaiken kaikkiaan Kopakkalan viestinä tuntuu olevan, että mahdollisimman terve elämä suojaa masennukselta. Lapsuuden kokemuksiimme emme voi enää vaikuttaa, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten elämme nykyistä elämäämme.
Kehon terveen rytmin ja fyysisen toimivuuden ohessa suhteet kanssaihmisiimme ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa. Ben Furmanin mielestä jopa suurin osa mielenterveyden häiriöistä (vakavimpia lukuun ottamatta) voitaisiin hoitaa psykososiaalisin keinoin lääkehoitoa lyhentämällä tai jopa lääkkeettömästi. Tällaisia keinoja olisivat erilaiset vertaistuen muodot, kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen, ja erilaiset lyhytterapeuttiset ryhmäsovellutukset. Jo oman lähisuhdeverkoston olemassaolo voi auttaa. Monilta ihmisiltä tämä lähiverkosto kuitenkin joko puuttuu, tai on hävinnyt vuosien saatossa. Tähän tilanteeseen tarjoavat ratkaisua erilaiset vertaistuelle rakentuneet järjestöt, kuten esim. Helmi ry. Kokemusten jakaminen – vaikkapa ruokailun yhteentuomina – , sekä muu yhteinen toiminta antavat itservostusta ja uskoa siihen, että voi vaikuttaa omiin asioihinsa.
Balderin tilaisuuden jälkeen arvelen kuulijakunnan odottaneen suurta julkista keskustelua masennuksen hoidosta. Että nyt alkavat muutoksen tuulet puhaltaa! Vaan kuinka kävikään? Hiljaisuus asian tiimoilta on vallinnut. Ilmankos Aku Kopakkala ennusteli, että kun näistä asioista puhuu, kaikki suuttuvat. Suomessa on yleensä vallalla asioissa yksi totuus, ja sen järkyttäminen on lähes ylivoimainen tehtävä. Siihen tarvittaisiin kaikkia osapuolia, niin asiantuntijoita, mediaa kuin ennen kaikkea myös hoidettavia itseään. Tarvittaisiin suurta yhteiskunnallista keskustelua.
Kirjoittanut: Eija Honkala, psykologi, psykoterapeutti