TYÖTÄ OSATYÖKYKYISILLE
Mielenterveysmessujen eräänä seminaariaiheena oli STM:n tutkimushanke, jolla pyritään lisäämään osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksia. Eniten ennenaikaista eläköitymistä tapahtuu mielenterveyden ongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta, joten näistä ongelmista kärsivät ovat tutkimusprojektin pääasiallisin kohderyhmä. Hankkeen tarkoituksena on tehtäviä muuntelemalla säilyttää työpaikat entisessä työssä, luoda ajan myötä myös uusia työpaikkoja sekä vähentää ennakkoluuloja ko. sairauksia kohtaan. Tutkimusohjelmasta kertoivat mm. STM:n ohjelmajohtaja Päivi Mattila sekä projektipäällikkö Raija Tiainen.
Hanke perustuu ajatukseen, että oikeuden työhön pitää toteutua tasa-arvoisesti, myös niillä, joiden työkyky on joltain osin alentunut. Vajaatyökykyisyys halutaankin nykyisin määritellä uudella tavalla niin, että kiinnitetään entistä enemmän huomiota työkyvyn säilyneeseen osaan eikä niinkään alentuneeseen osaan. Työn vaatimukset määrittävät, onko ihminen työkykyinen, osatyökykyinen vai työkyvytön. Harkittuja työjärjestelyjä tekemällä työ voidaan usein mukauttaa ihmisen työkykyä vastaavaksi. STM:n hankkeen siirtymistä tosielämään vahvistaa se, että se on määritelty yhdeksi hallituksen kärkihankkeista, koska se tähtää työllisyysasteen kasvuun.
Suomessa on tällä hetkellä Kelan tilaston mukaan yli 100 000 ihmistä eläkkeellä mielenterveyssyistä. Viime vuonna jäi näistä syistä eläkkeelle 5200 ihmistä ja joka päivä 5 – 6 alle 30-vuotiasta nuorta jää mielenterveyssyistä työelämän ulkopuolelle.
Seminaarissa esiteltiin v. 2012 alkanutta pilottia, johon osallistuu 12 työorganisaatiota. Näissä työpaikoissa pyritään kehittämään keinoja, joilla osatyökykyiset kyettäisiin pitämään työnantajan palveluksessa. Hankkeen onnistumiseksi on tarvittu joustavia työpaikkakäytäntöjä, koulutuksen ja tiedon lisäämistä ja tehokkaampaa palvelujärjestelmien käytön tuntemusta. Keskeisimmäksi edistysaskeleeksi nähtiin uuden työkykykoordinaattorin toimen perustaminen työpaikoille tai työvoimatoimistoihin. Koordinaattori toimii yhteistyössä uudelleensijoitettavan ja työnantajan sekä eri sosiaalietuuksia järjestävien tahojen kanssa ja hankkii tietoon kaikki tarvittavat tukipalveluiden muodot. Pilottihankkeessa on opittu ja nähty paljon. Myös sosiaalietuuksien lainsäädännön muutostarpeet ovat nousseet ilmeisiksi. Hankkeen loppuraportti julkaistaan joulukuun alussa.
Kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseurasta antoi projektille täyden tukensa. Hän piti tärkeänä yhdenvertaisuusperiaatteena, että työtä tarjotaan kaikille, kuten EU:n asettama ihmisoikeuspykälän 27 artikla edellyttää. Suojatyö kuntoutumisverstaissa ei läheskään täytä tätä vaatimusta, vaan valtiolta edellytetään työllistymisen suhteen paljon lisätoimenpiteitä.
Suurimpina esteinä hän näki sen, ettei työnantajilla ole tarjota mukautettuja työpaikkoja. Siksi työnantajakannustimia ja jopa velvoitteita tarvittaisiin lisää, byrokratiaa ja hallinnollisia esteitä pitäisi purkaa ja sosiaaliturvajärjestelmää joustavoittaa. Yrittäjyyden tukitoimia pitäisi lisätä myös osatyökykyisten osalta. Kokemusasiantuntijoilla voisi olla hänen mielestään paljon käyttöä näitä uusia työmahdollisuuksia suunniteltaessa.
Kuntoutusylilääkäri Jorma Oksanen HYKS – organisaatiosta piti tärkeänä, että alkaviin mielenterveysongelmiin puututaan heti niiden ilmettyä ihmisten työkykyisyyden säilyttämiseksi. Nopeutettu hoitoon pääsy voisi tapahtua esim. tehokkaiksi havaituilla nettiterapioilla, uusia toiminnallisia hoitomuotoja käyttämällä, taitovalmiuksia harjoittelemalla ja henkilökohtaisen tukijan avulla.
Loppukeskustelussa alustajat totesivat heillä kaikilla olevan yhteinen päämäärä: päästä kohti monimuotoista työelämää. Sellaista työelämää, jossa jokaiselle löytyy tehtävä, joka vastaa hänen työkykyään ja antaa mahdollisuuden tavoitella osallisuutta hyvästä elämästä.
Teksti: Eija Honkala