Mitä psykoosi on ja mistä se johtuu?
Mitä psykoosi on ja mistä se johtuu?
Jorvin sairaalan psykiatrian ylilääkäri Jorma Oksanen puhui otsikon aiheesta helmiläisille 13.11. järjestetyssä tilaisuudessa. Herttoniemeen oli saapunut runsas joukko teemasta kiinnostuneita.
Jorma Oksanen sanoi psykoosin olevan eräänlainen yleiskäsite tilanteelle, jolloin ihmisen todellisuudentaju häviää: voi tulla harha-aistimuksia, kuten ääniä ja harhaluuloja. Hän totesi kyseen olevan osaltaan aivojen toiminnan häiriöstä, jossa aivosolujen viestintä toinen toisilleen häiriintyy ja informaatiovirta katkeaa. Kyseessä on välittäjäaine dopamiinin ylituotanto (joskus alituotanto), jota pyritään psykoosilääkkeillä korjaamaan. Koska kyseessä on tiedonkäsittelyn häiriö, aivot saattavat epäonnistua asioiden luokittelu- ja liittämistehtävässään jolloin syntyy tunne eksyksissä olosta. Maailma voi tuntua oudolta ja pelottavalta.
Herkkyys joutua psykoosiin on Oksasen mukaan osaltaan perimästä johtuvaa, mutta myös elämän stressitekijöillä on sen laukeamiseen oleellinen vaikutus. Aivojen kehitys alkaa jo ennen syntymää ja jatkuu pitkälle nuoruusikään. Hermoratayhteydet kehittyvät tänä aikana ja prosessin kuluessa voi mennä myös jotain vikaan. Psykoosit alkavatkin yleensä vasta nuoruusiässä, jolloin hermoyhteyksien kehitys on saavuttanut tietyn vaiheen. Nuoruusiän stressitekijät, kuten opiskelemaan muutto tai jotkut ristiriitatekijät voivat toimia psykoosissa laukaisevina tekijöinä.
Kysymykseen, voiko psykoosista parantua, Jorma Oksanen vastaa kyllä. Psykoosivaihe voi olla lyhyt tai pidempi, mutta psykoosi voi väistyä. Oireet voivat loppua ja toimintakyky voi palautua. Kuitenkin kuten diabetes- tai verenpainepotilaalla, myös psykoosin sairastaneella alttius sairastua uudelleen on otettava huomioon.
Aivot pystyvät Oksasen mukaan korvaamaan itseään, varsinkin kun aivoille annetaan mahdollisuuksia sopivien harjoitteiden kautta. Psykoosilääkkeen tehtävänä on antaa luonnolle mahdollisuus tehdä tätä parantavaa työtään.
Voiko potilas itse tehdä jotakin päästäkseen eroon psykoosin haitallisista vaikutuksista?
Kyllä, vastaa Oksanen. Ei kannata jäädä yksin kotiin, vaan kehittää itselleen säännöllisiä menoja ikätovereiden pariin. Myös omaa tulevaisuuttaan kannattaa suunnitella rakentavassa mielessä. Päihteiden ja huumaavien aineiden käyttöä tulee välttää. Sopivasta lääkityksestä kannattaa neuvotella lääkärin kanssa. Lääkityksestä on Oksasen mukaan hyötyä, joskin nykyisin pyrkimys on tulla toimeen mahdollisimman pienellä lääkityksellä.
Kysymykseen paljon puhutun Keroputaan mallin toteutumisesta psykoosien hoidossa Oksanen vastaa, että sellaisenaan Keroputaan hoitomalli ei ole käytössä, mutta nykyhoidossa toteutetaan osaltaan samaa kuin siinä. Oleellista on potilaan omien toiveiden kuuleminen ja yhteistyön tiivistäminen hänen omaistensa kanssa.
Yleisöstä tulleeseen kysymykseen liittyen Oksanen esitti haasteen, että psykoosipotilaiden, kuten muidenkin mielenterveysongelmista kärsivien osallisuutta työelämään pitäisi tukea. Se on mahdollista työkykyvalmennuksen kautta. Suomi on tässä suhteessa jäljessä monesta muusta maasta.
Keskustelu oli vilkasta ja Oksanen vastasi todellisen asiantuntijan otteella: kysymyksiä oli helppo esittää vapautuneessa ilmapiirissä ja kaikkiin kysymyksiin saatiin vastaukset.
Eija Honkala
psykologi, psykoterapeutti