Mitä mielenterveyden hoidossa pitäisi kehittää?
Helmin hallitus pyrkii järjestämään kuukausittain keskustelutilaisuuksia, jossa jäsenistö voi kysellä hallitukselta yhdistyksen asioista ja tuoda esille omia kannanottojaan.
Pasilan talolla kokoonnuttiin näissä merkeissä 3.11. tarkoituksena pohtia sitä, mitä Suomen mielenterveyden hoidossa olisi syytä parantaa. Tämä laaja kysymys on pohdittavana parastaikaa Mielenterveyspoolissa, johon myös Helmi ry kuuluu. Poolin tarkoituksena on viedä mielenterveysyhdistysten kannanottoja Sote – ja maakuntauudistuksesta päättäville.
Pasilan talolla oli perjantaina samaan aikaan meneillään Halloween – tapahtuma, mutta noin kymmenhenkinen porukka irrottautui hurjanhauskasta menosta Siskonkammariin kahvittelemaan ja pohtimaan kysymyksiä. Hallituksen jäsen Eija Honkala alusti keskustelun kertomalla tietoja nykyisestä avohoitojärjestelmästä ja sen puutteista. Helsingissä on avohoidossa noin 30 000 ihmistä, ja vaikka avohoitoa kehitetään, monet mielenterveyskuntoutujat jäävät tarvitsemaansa hoitoa vaille. Kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Mielenterveysseurasta sanoo, että Suomeen tarvittaisiin ehdottomasti uusi, laajasti kattava mielenterveysohjelma. Hoitoon pääsyn kynnystä tulisi madaltaa ja nopeuttaa erityisesti perusterveydenhuollon piirissä. Näin vältyttäisiin ongelmien pahenemiselta.
Tästä seurasi vilkas keskustelu, jossa keskiöön nousi erityisesti mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden tilanne. Moni toi esille henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, kuinka eläkkeellä oleva jää helposti ”oman onnensa nojaan”. Harvakseen tapahtuvat lääkärikäynnit toteutuvat ja lääkkeitä kirjoitetaan, mutta muuta kiinnostusta eläkepäätöksen saaneiden elämänlaadun parantamiseen ei osoiteta. Kuitenkin monen mielenterveyttä ja hyvinvointia parantaisi osallistuminen itselle mielekkääseen, elämälle merkitystä antavaan työhön tai toimintaan.
Hallituksen jäsen Timo Krohn jatkoi esittelemällä valtakunnallista osatyökykyisten työllistämishanketta (OTE-projekti). Timo kertoi, että kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun pääsy on nykyisinkin kyllä mahdollista, mutta edellyttää hakijalta sellaista omaa aktiivisuutta ja voimavaroja, joita useimmilla ei ole. Työeläkkeellä ollessaan voi ansaita palkkaa tiettyyn rajaan saakka, mutta työelämään palaamista ei tueta riittävästi.
Työllistymisen teema herätti keskustelijoissa paljon kannanottoja. Yhteinen näkemys tuntui olevan, että oman mielenterveyden kannalta olisi erittäin tärkeää päästä osallistumaan mielekkäältä tuntuvaan työtoimintaan voimavarojensa mukaan. Ja nimenomaan niin, että työstä saadut palkkiot eivät veisi pois saatuja etuisuuksia. Herättää suorastaan ihmettelyä, että työvoimapulaa potevassa Suomessa tästä asiasta ei olla enempää kiinnostuttu.
Ylipäätään osatyökykyisten aktiivisuuden ja työllistymisen parantaminen tuntui keskustelijoista tärkeältä asialta. Toiveena oli, että nimenomaan ne jotka haluavat, voisivat osallistua työn tyyppiseen toimintaan jäljellä olevan työkykynsä mukaisesti. Tämä vaatii ehdottomasti yhteiskunnan otetta asiaan: sosiaalisia yrityksiä tulee perustaa ja työnantajia saada palkkaamaan osatyökykyistä työvoimaa.
Näitä keskustelun teemoja kahvittelijat toivoivat Helmi ry:n hallituksen olevan viemässä eteenpäin.
Hankkeitten eteenpäin menoa odotellessa voimme vain todeta: ”Onneksi on Helmi ja sen kaltaiset paikat”! Niissä meillä on mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan omien intressien ja voimien mukaan!
Eija Honkala
hallituksen jäsen