Miksi tulin hulluksi?

Otsikon nimellä varustettu tiededokumentti esitettiin Ylen TV- kanavalla marraskuun lopulla. Ohjelmassa esitettiin uusia, mielenkiintoisia näkemyksiä psykoosien synnystä ja hoidosta. Haastateltavina oli useita alan asiantuntijoita sekä muutama psykoosipotilas, jotka kertoivat selviytymistarinaansa.

Erityinen huomio dokumentissa kiinnitettiin ääniä kuuleviin psykoosipotilaisiin. Etsittiin vastauksia siihen, mistä äänet tulevat ja miten niihin pitäisi suhtautua.

Dokumentin ydinviestinä oli näkemys, että psykoosit syntyvät aivojen välittäjäaineen dopamiinin ylituotannosta. Terveen ihmisen aivoissa jokapäiväiset aistihavainnot luokitellaan merkityksettömiksi ja ne sivuutetaan. Mikäli aivot tuottavat liikaa dopamiinia, pienetkin ärsykkeet saavat ylikorostuneen merkityksen. Tavanomaiset äänet, asiat ja tapahtumat saavat ylimääräisiä, usein uhkaan sävyttyneitä tulkintoja. Asianomaisesta voi tuntua, että ympärillä olevat ihmiset seuraavat, tarkkailevat, jopa vainoavat häntä. Ympärillä voi näkyä myös pelottavia harhanäkyjä.

Psykoosien hoitoon saatiin 1950 luvulla uusia tehokkaita antipsykoottisia lääkkeitä. Ne vähentävät dopamiinin ylituotannon vaikutuksia ja heikentävät psykoosin oireita, vaikkakaan eivät paranna perussairautta. Lääkkeet ovat edelleen käytössä ja ne lieventävät aistiharhoja ja ahdistusta. Lääkkeitä on kehitetty myös rauhoittamiseen ja lopulta myös sivuvaikutusten lieventämiseen.

Lääkehoitojen lisäksi tutkijat ovat pyrkineet löytämään myös uusia hoitomuotoja. Professori Richard Bentall on kehittänyt ns. “kokemusotos” – menetelmän, joka on eräänlainen sähköinen päiväkirja. Potilas raportoi älypuhelimeensa tietoja omasta voinnistaan neljä kertaa päivässä. Tarkoituksena on saada selville, minkälaisissa tilanteissa äänet tai vainoajatukset käyvät potilaan kimppuun. Mitkä ovat ääniä laukaisevat tilanteet? Hoitohenkilökunta seuraa potilaan raportointia laukaisevien stressitekijöiden selville saamiseksi.

Tutkijat myös toteavat, että äänien suora kohtaaminen ja niiden tarkoituksen selville saaminen voi helpottaa psykoosioireita. Avatar- nimisessä menetelmässä potilaille on luotu digitaalisesti ihmishahmoja, jotka muistuttavat mielikuvaa heidän kuulemiensa äänien kasvoista ja äänensävystä. Potilaita on tuettu terapiassa kohtaamaan nämä ääniä edustavat hahmot. Potilaiden tehtäväksi on esimerkiksi annettu ryhtyä vastustamaan äänihahmoa, todeta sen puheet perättömiksi ja kyseenalaistaa sen tarkoitusperiä. Uskallus siirtää äänet lähemmäs todellisuutta on vähentänyt potilaiden niitä kohtaan tuntemaa pelkoa.  Ääniä edustavaan hahmoon on myös yritetty solmia yhteistyösuhdetta. Kun ääntä on puhuteltu ystävällisesti ja kunnioittavasti, sen puheiden sävy on saatu yhteistyökykyiseksi. On saattanut paljastua, ettei äänen tarkoitus ole olla vihamielinen, vaan varoittaa potilasta suojellakseen ja auttaakseen häntä.

Nämä uudet psykoosin hoitomenetelmät viriävät maailmalla, ja jää nähtäväksi, missä vaiheessa ne ovat yleisemmin käytettävissä.

Psykiatri Paul Fletcher pohti ohjelman lopussa syitä, jotka laukaisevat ihmisissä psykoosisairauksia. Genetiikalla, eri periytyvyydellä on oma osuutensa, mutta vain noin 10 %. Suurin tekijä on tutkijan mukaan ihmisen kokema ulkopuolisuus ja syrjäytyminen yhteisöjen piiristä. Tämän vaikutus on hänen mukaansa noin 35%. Riskiryhmiin joutuvat tämän perusteella esim. siirtolaiset ja myös runsaasti muuttaneet lapset, joiden mahdollisuudet juurtua sosiaaliseen yhteisöön ovat heikentyneet. Myös koetut lapsuusajan vakavat traumat toimivat riskitekijöinä.

Ohjelman lopuksi psykiatri Dirk Corstens vetää johtopäätöksen, että psykoosissa on kyse aivojen reagoinnista traumaattiseen kokemukseen. Ääniä ei pitäisi pelätä, vaan yrittää kuulla niiden tarkoitusta, joka yleensä pyrkii ihmisen suojelemiseen.

Eija Honkala

psykologi, psykoterapeutti