Mielenterveysmessuilla kuultua
Mielenterveysmessuilla kuultiin taas valtaisi määrä mielenterveyskuntoutujien kannalta uutta tietoa.
Seminaarissa ”Skitsofrenianhoidon uudet tuulet” psykiatrian tulosyksikön johtaja Eila Sailas puhui hoidon uusista suuntauksista. Näistä keskeisimpänä hän näki muutokset potilaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden kasvamisessa. Potilaalle tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja, hänen läheisensä ovat mukana hoitoprosessissa ja asioista päätetään yhdessä. Tavoitteena on, että potilaan oma kokemus hoidosta olisi hyvä.
Laitostumisen välttäminen ja yhteiskunnan toimintaan osallistuminen ovat hoidossa tavoitteena. Potilaat pyritään hoitamaan kotona käyttäen mm. liikkuvia hoitoyksikköjä, lääkkeiden määrää vähennetään, potilaiden yleiseen terveydenhoitoon ja terveisiin elämäntapoihin ohjaamiseen käytetään entistä enemmän huomiota (mm. TEPI järjestelmä).
Hoidon edistymistä ja laatua tullaan seuraamaan uusilla nettipohjaisilla järjestelmillä. Niissä potilas itse voi arvioida omaa hoitoaan ns. hyvinvointimittarilla ja tulokset menevät suoraan potilasjärjestelmään. Apotti – järjestelmä antaa mahdollisuuden interaktiivisuuteen, eli potilas voi sen kautta tiedottaa asioita hoitotaholle. Hoidosta tulee ”läpinäkyvämpää”, kun sekä potilas että hoitotaho voivat seurata tapahtumien kulkua. Erillinen laaturekisteri seuraa ja arvioi potilastietojärjestelmästä, onko potilas saanut kaikki hänelle kuuluvat hoidot.
Sailaksen mukaan Suomessa on edelleen suhteellisen paljon laitoshoidon kaltaisia tuettuja palveluasumisen yksikköjä. Tulevaisuudessa niissä on tarkoitus panostaa laatuun määrän kustannuksella.
Skitsofreniaan liittyvien kognitiivisten toimintojen puutteisiin ja häiriöihin (nopeus, tarkkaavuus, työmuisti, kielellinen oppiminen, päättelykyky jne…) on kehitetty uusia kuntoutusmenetelmiä. Kyseessä on ns. neurokognitiivinen kuntoutus, jota tulevaisuudessa voidaan tehdä jopa itsenäisesti kotona tietokoneavusteisilla ohjelmilla.
Muitakin hoitoa edistäviä elementtejä on hankkeilla: ensipsykoosien tehostettu hoito, työhönpaluun tukeminen, kognitiivisen terapian käyttö, psykoedukaatio ja erilaiset oireidenhallintaryhmät. Myös aiemmin mainittuja potilaan digitaalisia kotiharjoitteluohjelmia kehitellään.
Eila Sailaksen mukaan pyrkimyksenä on parantaa skitsofreniapotilaiden elämänlaatua, toimintakykyä ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Eija Honkala