Ajankohtaista HUS – mielenterveyspalveluista
Omaiset mielenterveyden tukena – yhdistys oli järjestänyt 1.12. luentotilaisuuden, jossa HYKS:in toimialajohtaja Matti Holi kertoi psykiatristen palveluiden meneillään olevasta rakennemuutoksesta.
Vuoden 2015 alussa käynnistyneessä uudelleenjärjestelyssä pyritään mm kohti potilasryhmäkohtaista organisoitumista. Tämä tarkoittaa esim. sen huomioimista, että eri diagnoosiryhmillä on erilaiset hoitotarpeet. Masennuksesta ja mielialasairauksista kärsivät hyötyvät erilaisista hoidoista kuin skitsofreniaa ja psykoosisairauksia sairastavat. Tämä tulee ottaa huomioon hoitopolun suunnittelussa jo alkuvaiheessa jotta päästäisiin mahdollisimman tehokkaaseen hoitotulokseen. Masennus aiheuttaa eniten eläköitymistä ja sen hoito suositellaan aloitettavaksi mahdollisimman aikaisin perusterveydenhuollon yhteyteen järjestetyillä erityisillä hoitomuodoilla. Hoidon pyrkimyksenä on paluu takaisin työelämään. Skitsofrenia on suurin laitostaja ja sen hoito pitää aloittaa heti ensioireiden ilmetessä erikoissairaanhoidossa. Tällä pyritään mahdollisimman hyvään hoitovasteen ja sairauden uusiutuminen ennaltaehkäisyyn. Sairauden myöhemmässä vaiheessa nousevat merkittävään rooliin esim. asumispalvelut, sosiaalinen tuki ja kolmannen sektorin palvelut.
Tulevaisuuden trendinä psykiatrisessa hoidossa on Holin mukaan yhä kasvava avohoitoistuminen, mutta toisaalta erikoissairaanhoidossa suurten yksiköiden rakentaminen. HUS alueella on pitkäaikais – sairaansijoja vähennetty 200:lla (Tammiharju ja Kellokoski ovat vähentäneet eniten). Avohoitoon on lisätty 100 työntekijää. Hoitojaksot sairaaloissa ovat lyhentyneet ja siirtyneet akuuttiosastoille.
Kuvatut muutokset saattavat ensi kuulemalta aiheuttaa vastustusta, mutta toisaalta vain suurpoliklinikat (esim. Jorvi, Hesperia, Peijas, Kellokoski) mahdollistavat palveluiden kirjon laajentumisen niin, että voidaan kehittää ja tarjota kuhunkin diagnoosiryhmään parhaiten sopivia hoitomuotoja. Tällöin potilas saa erikoishoitoa, josta on todettu olevan suurin hyöty juuri hänen sairaudelleen. Tarkoituksena on hoidon tulosten paraneminen. Myös hoitava henkilöstö pääsee erikoistumaan näiden sairauksien hoitamiseen. Pienissä mielenterveysyksiköissä ei voi olla samaa tietotaitoa ja erikoistuneisuutta. Esimerkkinä monipuolisista hoidoista mainittakoon esim. laajentunut terapioiden kirjo, erityisterapiat kuten DKT epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa, CRT – menetelmä skitsofrenian hoidossa sekä kliininen ECT (sähköshokki) masennuksen hoidossa. Erikoistuneet psykiatrian yksiköt voivat toteuttaa myös ryhmäterapioita, toimia etähoidon tukena ja ohjata automatisoitujen hoitojen, kuten nettiterapioiden piiriin.
Matti Holi puhui myös psykiatriakeskusten laajemmasta roolista tulevaisuudessa. Niiden tulisi koordinoida alueellista yhteistyötä, kouluttaa ja tarjota konsultaatioapua perusterveydenhoitoon. Seurantapoliklinikoita on jo alettu perustaa tukemaan erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon puolelle siirtyviä masennus – ja skitsofreniapotilaita.
Puhuja asetti suuret toiveet uusimpaan mielenterveyspalvelun muotoon, nettiterapiaan. Mielenterveystalo välittää laajamuotoista tietopalvelua mielenterveyden hoidosta ja hoitotahoista kaikkien käyttöön. Saatavilla on itsehoito-ohjelmia, ammattilaistukea sekä tietoa sairauksista omaisille. Ensisijaisena ja tärkeimpänä on kuitenkin nettiterapia, jonka voi saada nopeasti ja helposti yleislääkärin lähetteellä. Nettiterapiamuotoja on kehitetty masennuksen, paniikkihäiriön, yleistyneen ahdistuneisuuden, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, pakko-oireisen häiriön ja alkoholin liikakäytön hoitoon. Nämä laajamuotoiset palvelut löytyvät osoitteesta www.mielenterveystalo.fi.
Me Helmiläiset kuuntelimme esitystä suurella kiinnostuksella. Ainakin minulle välittyi tunne, että HUS:in taholla mielenterveystyötä tehdään tosimielellä ja pyrkimyksenä, että ihmiset saisivat mielenterveysongelmiinsa parasta mahdollista apua käytettävissä olevalla resurssoinnilla. Osallistujien esittämät kysymykset osoittivat kuitenkin, että epäkohtia ja kehitettävää on vielä paljon. Onneksi kuitenkin kehitystä tapahtuu.
Eija Honkala