Sosiaali -ja terveysministeriölle
Meillä oli hieno maaseuturetkipäivä, kun kävimme Kellokoski-päivillä Tuusulan Kellokoskella. Ohjelma oli monipuolinen, saavuimme Kellokoskelle klo 12,15 ja linja-auto lähti takaisin klo 19,57.
Juhlallisuuksien aloituspuheenvuoron piti Kellokosken sairaalan entinen johtava ylilääkäri, entinen kansanedustaja, psykiatri, kansalaisvaikuttaja Ilkka Taipale. Hän esitteli, että ensimmäisen kerran Kellokosken sairaala pelastettiin 10 vuotta sitten, kun alueen kriminaalipotilaat otettiin Kuopiosta, Vaasasta ja Turusta itselle takaisin Kellokoskelle hoidettaviksi. Näin koko talo saatiin täyteen ja tehokkaaseen käyttöön.
Nyt voitaisiin esim. lakkautus-uhan alla olevan Järvenpään sosiaalisairaalan toiminnot siirtää Kellokoskelle, ja jälleen Kellokoski pelastuisi. Olisi suuri tarve myös asumispalveluyksikön perustamiselle, jotta psykiatriset potilaat voisivat tuetuissa oloissa harjoitella itsenäiseen asumiseen siirtymistä. Heidäthän on juuri tarkoitus siirtää itsenäiseen asumiseen.
Lisäksi hän toi esiin, että Hesperian ja Auroran alueita on viety luxus-asumisen suuntiin kaupunginosina, ja ne voitaisiin näin antaa kokonaan gryndereiden kovasti haluamiksi luxus-asuma-alueiksi, eikä siellä tarvitsisi enää väen vägällä yrittää sairaalatoimintaa, joka voitaisiin siirtää paljon hienompaan paikkaan Lapinlahteen ja Kellokoskelle. Minä ihastuin kovasti Taipaleen ajatuksiin.
Sain eilis-iltana idean, että menen heti juhlan alkuvaiheessa kysymään juhlan johtajalta, että olen Kellokosken Potilastoimikunnan varapuheenjohtaja ja saisinko siinä ominaisuudessa esittää oman puheenvuoroni Ilkka Taipaleen puheenvuoron jälkeen heti. Johtaja ilahtui tästä kovasti ja antoi heti luvan ja lupasi kuuluttaa minut yleisölle.
Taipaleen puheen jälkeen hän sitten kiitteli Taipaleen ja kuulutti minut. Esitin omana puheenani samat saatesanat, jotka lähetettiin Potilastoimikunnan addressin saatesanoina Sosiaali- ja Terveysministeriöön. Esittelin yleisölle, että tämä teksti on lähetetty Sosiaali-ja Terveysministeriöön. Ne sanat kuuluvat seuraavasti:
“Me mielenterveyskuntoutujat olemme aina koulutuksesta syrjäytyneitä. Monilla on jopa Peruskoulu loppuun suorittamatta. Ja onhan syrjäytymisestä selvästi kyse silloinkin, kun koulutustodistus on jo 15 vuotta vanha, eikä sille ole saatu mitään tuorestus- ja jatkokoulutuksia. Myöskään alan vaihtamiskoulutukset eivät ole toteutuneet. Tähän lisättäköön, että on myös tavallista, että koulutus on jäänyt kesken nuorempana sairauden takia, ja henkilö olisi nyttemmin kykenevä suorittamaan sen loppuun, sekä tuorestamaan sen ja hankkimaan sille ajanmukaiset jatko-osat. Kun meitä ohjataan koulutukseen muualle, saadaan kovin minimaalista tulosta. Mutta jos meille olisi oma opinahjo Kellokoskella, koulutukseen osallistumistilastoista tulisi paljon komeammat. Tämä ajatus on integraali maamme johdon ja koko väestön ajatusten kanssa. Meidänhän toivotaan juuri lähtevän ahkeroimaan kaikin tavoin. Opiskeluelämään. Työelämään. Jopa perhe-elämään. Koulutuslaitos olisi siis aivan kuuma asia tänä päivänä, niin ajankohtainen ja tärkeä.
Omana asianani esitän, että koulutusta pitäisi voida suorittaa korkea-astetta myöten kaikkien asteiden mukaan. Tällä tavoin saataisiin Kellokosken tyhjien ja tyhjenevien tilojen ongelma kokonaan ratkaistuksi. Samalla voitaisiin samanlaiset ratkaisut toteuttaa koko maan mielisairaaloissa, sillä niissä on edessä ja jo toteutuneenakin aivan sama tyhjien ja tyhjenevien tilojen ongelma. Ja olemme myös koko maassa aivan samoin koulutuksesta syrjäytyneitä. Tällä asialla olisi ollut kiire jo silloin, kun 20 vuotta sitten aloitettiin laitospaikkojen vähentäminen. Ja meidän koulutustarpeen mielessä on jo paljon sitä aikaisemminkin. Koulutusasian lisäksi on vielä yksi näkökohta. Me olemme tavallisesti elämänkaari-köyhiä. Sen vuoksi olisi väärin, että meiltä vielä otettaisiin pois tämä ainoa rikkauden elementti, Kellokosken sairaala ja kyläyhteisön turva.
Juha Korkee
Kellokosken potilastoimikunnan varapuheenjohtaja
Olen lähettänyt viestin omissa nimissäni muun muassa kolmelle korkealle THL-johtajalle, Tampereen psykiatriajohtajalle, Keroputtaan psykiatriajohtajalle, Kellokosken keskijohdolle, dosentti Lauri Kuosmaselle, Hyvinkään avohoidon työntekijöille ja mty:n johdolle, Helmi ry:n Vaikuttamisryhmälle (45 ihmistä), jne.
Annoin puheestani, joka on tekstin jatkona, paperikappaleen Ilkka Taipaleelle.
Tämän tekstin loppupuolella on voimakas kannanotto koko Suomen mielisairaala-asioissa. Se on lähetetty Sosiaali- ja Terveysministeriöön.