Miksi vertailemme itseämme muihin, kertooko se meistä jotain?
Masennukseni yksi suurimpia haasteita oli se, että koin itseni täysin arvottomaksi. Olin mielestäni huono, kelvoton ja epäonnistunut, en minkään arvoinen. Siinä rinnalla kulkeva syömishäiriö sai minut kokemaan itseni vielä rumaksi ja lihavaksi. Koen, ettei minulla ollut oikeastaan olleenkaan itsetuntoa tai itsetuntemusta. En tiennyt kuka olen tai mitä haluan. Ja totta kai kaikki muut olivat parempia, upeampia, kauniimpia ja onnistuneet hienosti elämässään. Mieleni oli musta ja ajatusmaailmani mustavalkoinen siltä osin, joka kohdistui itseeni verrattuna muihin.
Vertailin itseäni muihin kaikilla mahdollisilla osa-alueilla. Tai ei minun varmaan edes tarvinnut vertailla, koska koin koko ajan olevani huonompi ja epäonnistuneeni elämässä. Toipuessani sorruin vertailuun usein, kun olotilat menivät vuoristorataa, enkä ollut vielä täysin löytänyt itseäni ja tasapainoa elämään. Toki huonoina päivinä elämässä tulee hetkiä, jolloin miettii, että kaikki muut paitsi minä, joka sinällään kuuluu elämään. Välillä on hyvä miettiä omaa suuntaansa, onko tyytyväinen ja elääkö itsensä näköistä elämää kaikilta niiltä osin, joihin voi vaikuttaa.
Olen lähiviikkoina törmännyt useaan otteeseen sosiaalisessa mediassa vertailuun. Vertailuun liittyen painoon, juostuihin kilometreihin tai vauhteihin, ulkonäköön ja arjen tehokkuuteen, jne. Keskustelua puolesta ja vastaan, mitä olisi hyvä julkaista somessa ja mitä ei. Äärimmäisen mielenkiintoista keskustelua, eikä minusta mitenkään yksinkertainen asia. Jos maailmasta poistuisi syömishäiriöt sillä, että kukaan ei kertoisi omaa painoaan tai julkaisisi itsestään yhtään kuvaa. Tai ihmiset oppisivat kuuntelemaan omaa kehoaan ja treenaamaan sen tarpeiden mukaan, sillä ettei kukaan kertoisi miten paljon tai kovaa treenaa. Niin sehän olisi vallan helppoa ja mahtavaa. Omasta kokemuksesta ja muiden tarinoita kuulleena uskallan väittää, ettei asia suinkaan ole niin yksinkertainen. Toki muiden kuvat ja julkaisut voivat ruokkia epävarmuutta ja huonommuuden tunnetta, mutta toisaalta ne voivat myös vahvistaa ja kannustaa.
Kumpi oli ensin ihmisen epävarmuus, vai tarve vertailla itseään muihin negatiivisestä asetelmasta? Itse en suostu uskomaan, että pelkkä somejulkaisujen katselu saa ihmistä sairastumaan syömishäiriöön tai masentumaan tai edes käyttämään aikaa epämääräiseen some-itsesääli-vellontaan. Väitän, että siellä taustalla on aina jotain muuta. Epävarmuutta itsestä, itsetunnon, itseluottamuksen tai itsetuntemuksen puutetta. Väsymystä, uupumusta, haasteita jollain elämän osa-alueella, jotain muutostarvetta ihmisessä itsessään. Jos meillä on hyvä itsetunto ja itsetuntemus, miksi meillä olisi tarvetta vertailla itseämme muihin tai ainakaan kokea huonommuutta siitä? Jos arvostamme sekä kunnioitamme itseämme ja elämämme on tasapainossa, miksi meillä olisi tarvetta vertailla? Eikö meidän silloin pitäisi olla vaan onnellisia toisten puolesta ja kiinnostuneita heidän elämästänsä ja tekemisistänsä? Joskus minulle tulee olo, että haluamme löytää omalle epävarmuudelle ja kasvamistarpeelle syyn ulkopuolelta. Somea on helppo syyttää, koska se ole kukaan ja kuitenkin ne kaikki muut.
Elämästä olen tähän saakka ymmärtänyt sen, ettei se ole helppoa, eikä reilua ja ihminen kasvaa koko ajan. Epävarmuutta ja uuden suunnan etsimistä tulee varmasti kaikille vastaan, tiedosti sen tai ei. Lopulta uskon, että kaikki lähtee meistä itsestämme. Toki tarvitsemme muiden apua ja joillakin on hyvin traumaattisia kokemuksia elämässä, jolloin tie voi olla todella haastava. On kuitenkin tärkeää pysähtyä miettimään, miksi joku some julkaisu aiheuttaa meissä tiettyjä tunteita, varsinkin negatiivista vertailua? Julkaisuja tehdessä ainakin itse haluan keskittyä siihen mitä minä haluan kertoa, enkä siihen mitä muut ajattelevat. Mielestäni ajaudumme tuohon mitähän muuta ajattelevat, jos jätämme jotain julkaisematta siinä pelossa, että joku vertaa itseensä. Aina keksitään joku vertailun aihe, jos julkaisun katsoja on itsensä kanssa pisteessä, jossa vertailu kääntyy negatiiviseksi itseään kohtaan. Vertailulista on loputon, kodin siisteys, hymyn aitous, liikuntamäärät, vartalo, hienoin maisema jne.
Ole oma valloittava itsesi, nauti elämästä ja sosiaalisesta mediasta, julkaisemalla, katsomalla tai sekä että.
Kuva Timo Turkka