Suomi. Kaupunkivaltio. Maakunnat.

Suomi. Kaupunkivaltio. Maakunnat.
Kun sopu luonnossa lisääntyy, hukkaputki ja tuhovoima vähenee. Kestävä menestys urkenee.
Suomi. Pitkälle rakentunut kaupunkivaltio. Ja laaja maaseutu, se menossa maakunniksi, joka onkin sen omaa vanhaa alkuperäistä, maantieteellistäkin olemassa-oloa. Kaupungit kaupunki-eri-asteisia, pienimmistä suurimpaan. Sopivatko kaupunkirykelmät saman katon alle, en tiedä, mutta talousmiehenä ymmärrän, että se olisi viisasta (heille), kuten Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen. Kenties Tampere-Ylöjärvi-Kangasala-Lempäälä-Pirkkala. Siis ikäänkuin lentokoneesta katsottu kaupunkialue aina. Juuri sellainen olisi kaupunki-vahva. Ja jokasuhteessa terveempi, henkinen mukaanlukien (lue: filosofinen). Hyvää mä tässä vaan tarkoitan. Ja jää näkyville, että maalainen osaa kaupunkien asiat paremmin, ja kaupunkilainen ei ymmärrä maaseutua. Kaupunkilaiselle kostautuu liian pienellä alueella eläminen (liikkuminen).
Pitkälle omaan suuntaansa etenevälle syntyy OIKEUTTA itsenäistyä (omaksi maakseen). Tämä on kulttuurissa tapahtunut lentokoneesta katsottuna Helsingissä (Helsingeissä), ja mahdollisesti myös Tampere systemissä. Ja tavallaan koko kaupunkijoukko on vaeltanut eri suuntaan(tiin), kuin maaseutu. Pienen pikkukaupungin ihminen on lähemmäs samanlainen, kuin maalainen, tilastollisesti. Vähissä rahoissa elävän on helpompi elää kerrostalo-palvelu keskittymässä, jolloin säästyy myös matkakuluissa. Tällainen palvelukeskittymä voi olla täysin globaalikykyinen kaikkien mantereiden perämetsiä myöten. Minunkin Helmin ”Juhan Hajatelmia” -blogia luetaan kielenkääntäjärobottien avulla kaikkien mantereiden aivan syrjäseuduilla asti. Sain vuosia sitten tällaisen tiedotteen eräältä verkostotuntijalta. Ja palvelukeskittymässä on Kirjasto ja Posti, joskus pankkikin.
Tässä vaiheessa kaikesta tehdään jatkuvasti muunnelmia, versioita, variaatioita, ja muulla tavoin ajateltuja. Juha Korkee.