Professori Kuosmasen kanssa samaa mieltä

Professori Kuosmasen kanssa samaa mieltä

Kiitokset professori Lauri Kuosmanen keskustelun aloittamisesta. Kritiikkiä todella tarvitaan. Kaikkialla siellä planeetalla jossa länsimainen psykiatria on hierarkian korkein taso, ja länsimainen lääketiede hierarkian toiseksi korkein taso, kaikkien asioiden taso on tosi surkea, niin terveyden ja sairauden asioissa, kuin kaikkien muidenkin alojen. Voi hyvin olla totta, että Suomi sijoittuu tämän surkeuden korkeimmalle näiden valtioiden keskinäiselle kilpailutasolle. Tässä on kiinnitettävä huomiota siihen, että tällainen taso on surkea, eikä pidä harhaantua luulemaan sitä hienoksi tai hyväksi. Esimerkki: Jaakko Seikkula, Avoimen dialogin ja Keroputaan mallin kehittelijä puolusteli tätä muiden alueiden toimesta hienoksi mutta liian kalliiksi mainostettua ajattelutapaa, esittämällä, että eihän siinä mitään vikaa ole, että ihminen elää elämänsä peräkamarin tyttönä ja poikana. Tämä kuvastaa meille hyvin länsimaiden yleisen tason surkeuden. Juha Korkee.

Vastaukseni eräälle pohdiskelijalle: Lisää täsmätietoa Keroputaan mallista. Ylläkirjoittaneen kanssa olen samassa käsityksessä, nimittäin sillätavoin, että muiden alueiden esittämä väite liiasta kalleudesta on selvästi kateutta eikä faktaa. Sekä sikälikin samaa mieltä, että kehitellä edelleen tarvii, nimittäin seuraavalla tavalla: Keroputaan hienot tulokset perustuu kokonaan siihen psykoanalyysille periksiantamiseen, että huonoimmankuntoista asiakasta myöten asiakkaan kanssa ollaan samaa mieltä. Tämä kääntää asiakkaan tilan rivakan paranemisen korjaantumisen tilaksi. Heistä tulisi nopeasti täysin terveitä menestyjiä, jos tällä tiellä jatkettaisiin. Mutta siinä menee sitten pieleen, kun itsenäistymis-ikänsä jo ylittänyt ihminen, moniammatillisen tiimin voimin, “saatellaan” äidin ja muun perusperheen hameen helmaan “paranemaan”. Siksi hienosti alkanut taival tuupertuu peräkamariin. Juha Korkee.