Luonnonfilosofian Seuran luennnolta 2.5.2017
Vaikutelmia Luonnonfilosofian Seuralta 2.5.2017
Luennoimassa Ismo T Koponen, fysiikan filosofi, tieteen filosofi.
Fanc. Baconis: Monet matkaavat. Tieto lisääntyy.
Tieteellisen ajattelun juuret 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa “Tieteellisen valankumouksen” ajoissa.
Fysiikka on ollut itsenäinen tiede 1700-luvulta alkaen.
Tietääkö ihminen sen kaiken mitä hän ei tiedä? Ei, ja sitä voi olla paljon. Ja tiedetty voi olla kaikki väärin tiedetty.
Tiede on kaunista ja harhassa.
Käsitejärjestelmät ovat mielikuvitusrakennelmia. Niiden avulla löydämme vain ihmisen harhaisuushistorioita eli ihmisen puuhasteluhistorioita.
Harhaisuusvirhe on paljon suurempaa, kuin marginaalivirhe olisi. Ja tämä suuri virhe on yleensä tullut jo heti ensi askeleella, jonka jälkeen virhe on vapaasti (villisti) kasvanut.
Pitkän syvemmälle-virheisiin-matkan jälkeen on hätätilanteessa apua lähdetty etsimään muun ohessa supersymmetriateoriasta, jne. Sekin on kaikki täyttä harhaa.
Fysiikka, aika-avaruus, voi kokonaan sortua. Ja sortuu. Uusi vaihtoehtoinen, jo julkaistu aika-avaruus sortuu myös.
Fysiikan turvin ajattelija irtoaa todellisuudesta ja jos jatkaa, vieraantuu, ja tulee vieraantumissairaudet.
Ihminen luokittelee asioita ja todellisuutta, mikä on virhe. Tällä tavoin hän saavuttaa kuitenkin järjestystä, josta on seurauksena turvallisuus ja mielenrauha. Ne ovat kahleita, väärää järjestystä, turvallisuuden luulemista, ja tyhmän “autuutta”. Lisäksi epäterveellistä.
Metsästäjä-keräilijä villi-ihmiset, aikana, jona maataloutta ei ollut vielä keksitty, olivatkin tähtitarhojen ja sumun lapsia, eivät luokitelleet, olivat terveitä ja stressittömiä. Ja realisteja.
Tietoisuus on tietoisuutta todellisuudesta.
Hän hyväksyi mun ehdotuksen kahdesta lauseesta: Ensimmäinen lause: Ajatus pysähtyneestä todellisuudesta on harhainen. Toinen lause: Ajatus jatkuvasta tapahtumisesta on realismia. Salista tosin kuului vastalause, että jatkuvaa tapahtumista ei ole. Keskustelu ei tässä jatkunut.
Todellisuus on ykseys, ikuinen. Luonnonoikeus.
Juha Korkee