Linkola rakastava. Mä, lajiintuminen.

Isän polven sisarusten lapset ovat serkkuja, isoisän polven ovat pikkuserkkuja, mutta mitä ovat isoisän isän polven? Pikku pikku serkkuja vai? Jotain serkkuja kuitenkin.

Sellainen serkku Erkki Haapaniemi, valokuvaaja, filosofi: “rajoitukset väestönkasvuun ovat elämän suojelemista, ei itsemurhaa, niinkuin Paavi väitti”. Minä: Pentti Linkola opettaa, että 5 % ihmisistä on kiinnostuneita vakavista asioista. Ja 90 % ihmisistä ei herää millään herättelemisellä. Linkolan yritellessä tätä “millään herättelemistä” aina väkevämmillä ja väkevämmillä teksteillä, jotkut kaupunkilais-saivartelijat alkoivat leimaamaan häntä ihmis-vihaajaksi, vaikka hän oli vaan lopulta käyttänyt avukseen maalaismiehen huumoria. Hän on rakastava ihminen siihen tyyliin, mitä Haapaniemikin esittää. Hän on vaan joutunut konkreettisesti oppimaan julkisuudessa sen kovan läksyn, että 90 % ihmisistä ei herää millään herättelemisellä.

Minä olen tullut siihen ajatukseen, että annetaan ihmiskunnan jakaantua moniin maapallo-ihmis-lajeihin, ja lajeille saakoot tulla omat kohtalonsa. Laissez faire, antaa mennä. Ne tekevät lajityypillisesti omanlaisiaan valintoja, erilaisia, kuin toiset lajit. Niistä valinnoista tulee erilaiset seuraukset, erihistoriaisuutta. Eri kohtaloisuutta. Menestyvät senverran, kuin ovat realisteja. Ja toteutuu myös Linkolan ajatus väestöromahduksista, lajeittain, epärealistisemmilla lajeilla. Onhan evoluutiossa aina tapahtunut huonompaa menestymistäkin, paremman ohessa, aina lajien sukupuuttoihin asti kuolemisiin asti. Ilman vääryyttä. Luonnonoikeus. Ei tarvita ihmistä jakamaan ihmisten Oikeutta. Ihmisten Oikeus olisikin vääryyttä.

Juha Korkee