Evoluutio-juttua. Tosia tavoitteleminen.
Ennenvanhaan tiedettiin olevan olemassa ainoastaan siittiö- ja munasoluihin, niiden sisältämiin kromosomeihin ja geeneihin perustuva evoluutio. Tiedettiin aivan oikein, että tämä evoluutio etenee hyvin hitaasti, tosin hypähdyksittäin. Eli välillä se on pitempiä aikoja lähes täysin pysähdyksissä, ja sitten etenee nopean hyppäyksen.
1970 -luvulla selvisi sitten kuitenkin, että on myös paljon tätä nopeampi ihan oikeasti ihmisiä eri lajeihin kuljetteleva evoluutio, sosiaalinen evoluutio. Silloin tuli muotiin tutkia ihmisiä sosio-ekonomisten luokitusten pohjalta. Tärkeätä oli se, mihin sosiaaliseen kerrostumaan ihminen kuului ja mitä hän sillä tavoin piti tilastollisesti läheisimpänä ympäristöläisjoukkona. Jo silloin todettiin, että aika suuressa määrin pariutumiset menivät myös tällä periaatteelle, eli sosiaalinen evoluutio veti mukaansa siittiö- ja munasolu evoluution. Ei täysin, mutta tilastollisesti kyllä.
1980-luvun lopulla lopulta selvisi älykkyyden perusteella ryhmittyminen ja lajien muodosteleminen, vielä niin, että eri ryhmittymiä oli koko henkisyyden alueen läpi. Ruvettiin puhumaan moniarvoisuudesta, ja siitä, että intelligenssiryhmittymät olivat toisistaan poispäin suuntautuneita, eli voimakkaasti eroon toisistaan hankkiutuvia. Havaittiin, että tämä evoluutio veti jossain määrin mukaan reaalivaurauden periaatteella löydettyjä reaalisosiaaliryhmittymiä, sekä myös siittiö- ja munasolu periytymis ryhmittymiä.
Tämän pitemmälle tähän päivään mennessä ei ole tietääkseni menty.
Lisäselvennystä: Voidaan siis heti kumota kaksi yleistä vastaväitettä: 1.) Väite että pariutumiset eivät menisi lainkaan näiden periaatteiden mukaan on väärä. Pariutumiset menee aika pitkälle näiden periaatteiden mukaan. 2.) Väite, että nykyinen matkustelun ja globaalin asuinpaikan ja lisääntymis- ja pariutumispaikan muuttelu ja vaihtelu helposti, johtaisi täysin tasaisen sekaväestön syntymiseen, on harhainen. Elämä planeetalla ei mene sillä tavoin. Vaan vahvasti niin, että hengenheimolaiset pariutuvat paljon enemmän, kuin toisilleen vieraasti ajattelevat.
Monenlaista voi siis tapahtua. Toiset lajit päätyvät erilaisiin kuolemiin, kuten tuhokuolemiin ja sukupuuttoon kuolemis kuolemiin. Toiset menestyvät paremmin ja huonommin.