Matka itseeni ja uusien mahdollisuuksien löytäminen

Ymmärrän hyvin, että artikkeliehdotustani ei haluttu ottaa vastaan Helmi-lehteen. Toivottavasti saa olla täällä blogissa, sillä näin suurinpiirtein itse koen. Rehellisesti tunnustan, että käytin hieman tekoäly ChatGPT:tä avuksi tätä tekstiä kirjoittaessani, siksi ei ehkä tunnu aina niin luontevasti omalta tekstiltä.

Rakkaat Helmi-lehden lukijat,

Kun päätin ainakin hetkellisesti jättää taakseni Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n, se ei ollut rohkaisu muille tehdä samoin. Pikemminkin päätös oli henkilökohtainen askel kohti uusia mahdollisuuksia elämässäni ja oman kasvuni edistämistä. Haluan jakaa kanssanne matkaani ja kertoa, kuinka Helmi on edelleen tärkeä osa elämääni. Toivottavasti teistä ei tunnu, että teen kauheata lapsellista draamaa Helmistä lähdöstäni. Satoja ihmisiä on tullut ja lähtenyt Helmistä, eivätkä kaikki heistä paasaa asiasta samalla tavalla kuin minä nyt. Tykkään kirjoitella mietteistäni, ei tässä sen kummemmasta ole kyse.

Kyllä mieli muuttuu!

Kun lukee aikaisempaa blogikirjoitustani https://mielenterveyshelmi.fi/blogi/helmilaisten-nurkka/helmin-merkitys-minulle/ , missä en voinut ylikorostaa Helmin merkitystä minulle, niin paljon on vettä virrannut Vantaan joessa sen jälkeen.

Miksi päätin lähteä Helmistä:

Päätös jättää Helmi ei ollut helppo, mutta se oli tarpeellinen omassa tilanteessani. Olin liian kiinni Helmissä, mikä kuulostanee oudolta, että sen takia luovuin Helmistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämä olisi oikea ratkaisu kaikille. Jokainen meistä on erilainen, ja meidän tarpeemme ja tavoitteemme voivat vaihdella.

Uusien mahdollisuuksien etsiminen:

Sen jälkeen kun päätin lopettaa Helmissä käymisen, olen etsinyt uusia mahdollisuuksia elämässäni. Olen liittynyt erilaisiin taideyhteisöihin, ja haaveenani on, että taiteen harrastaminen muuttuu jopa ammatikseni – no, tähän en usko itsekään. Juuri äsken tein hakemuksen Yö ry:n yhteisnäyttelyyn Berliiniin ja Outsider Art Festivaaliin Helsinkiin. Molempiin hain kahdella lähes samalla teoksella. Berliiniin tämä englanninkielinen video: https://youtu.be/gFfslf3fEd8 ja Outsider Art Festivaaliin tämä suomenkielinen: https://youtu.be/w0ZbSagmaGU Lisäksi olen tehnyt ohjelmointi puolella aivan uuden aluevaltauksen: olen alkanut ohjelmoimaan Javascriptillä: https://www.petke.info/soundmachine/

Rohkaisevana asiana taiteenteossaani oli, että animaatioteokseni pääsi Tampereen PROJIO media- ja valotaidetapahtumaan www.projio.fi Animaatio on nähtävissä osoitteessa: https://youtu.be/SjXlVC8BQiU

Olen rohkea ja avoin: nyt kirjoitan jotain, minkä takia tämä kirjoitus saatetaan poistaa tai ainakin pyydetään poistamaan tämä kappale: koin, että haluan elämääni jotain vakavampaa, antoisampaa ja todellisempaa ja enempi kunnianhimojani tyydyttävää toimintaa kuin “aikuisten päiväkerho”. En halua loukata ketään – tykkäsinhän minäkin “päiväkerhotoiminnasta”, mutta toivon, että ymmärrätte, mitä ajattelen ja tarkoitan? Jos ette, niin tästä voidaan keskustella vaikka Porinoissa.

Mielenterveys ja taide:

Olen huomannut, kuinka taide, niinkuin mikä tahansa luovuus, voi olla voimakas väline mielenterveyden ylläpitämisessä. Se on auttanut minua löytämään voimaa vaikeina hetkinä. Samalla tiedän, että Helmistä saamani kokemukset yhä elävät minussa ja ylläpitävät mielenterveyttäni.

Kasvaminen ja muutos:

Joskus on ehkä ainakin väliaikaisesti päästettävä irti, jotta löytäisi elämäänsä uusia asioita. On tehtävä valintoja. Luopuminen Helmistä on ollut vaikeaa. On ollut päiviä, jolloin on tuntunut, että pitäisi palata, mutta luotan siihen, että jotain uutta elämääni tulee vielä Helmin tilalle. Ehkä uhkapeliriippuvaisena alan käymään uhkapeliriippuvaisille tarkoitetussa Tiltissä, jos en löydä ihmisiä taideympyröistä. Tai ehkä teen molempia.

Tulevaisuuden näkymät:

Vaikka olen tällä hetkellä etääntynyt Helmistä, en sulje ovea takanani. Uskon, että jossain vaiheessa tulevaisuutta saatan palata yhdistyksen toimintaan. Helmi on edelleen tärkeä osa elämääni, ja sen tarkoitus edistää mielenterveystoipujien osallistumista yhteiskuntaan sen yhdenvertaisina jäseninä on ajaton ja merkityksellinen.

Haluan korostaa, että jokainen meistä on ainutlaatuinen, ja päätökset elämässä voivat olla hyvin henkilökohtaisia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa kulkea omaa tietään, ja Helmi voi olla monelle tärkeä tuki ja yhteisö mielenterveyden ylläpitämisessä. Tämä kirjoitus on vain minun matkani kuvaus, mutta se ei ole suositus muille tehdä samoin.

Kiitos, että olette olleet osa matkaani, ja toivotan teille kaikille voimia ja onnea omiin matkoihinne.

Ystävällisin terveisin,

Petri Keckman