Oikeaa ruokaa – hyvää terveyttä
Suomalaisten ruokavalio ja tottumukset monipuolisempaan ruokaan ovat parantuneet, mutta haasteita löytyy edelleen. Rasvan laatu on keskimäärin terveellisempää ja suolan saanti on vähentynyt. Suolaa kuitenkin saadaan elimistön tarpeeseen nähden vieläkin aivan liikaa. Myös sokerin saanti on vuosien mittaan lisääntynyt. Syynä tähän on valtavasti lisääntynyt sokeripitoisten elintarvikkeiden (limsojen, karkkien, mehujen jne.) valikoima ja niiden helppo saatavuus.
Ravintokuitua ja D-vitamiinia saadaan edelleen liian vähän. Runsaan suolan saanti lisää verenpainetta ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille ja liiallinen sokerinsaanti tuo turhaa energiaa, altistaa ylipainolle ja heikentää hammasterveyttä. Liian vähäinen kuidun saanti altistaa vatsan toiminnan häiriöille ja esimerkiksi paksusuolen syövälle. Vähäisen D-vitamiinin saanti puolestaan voi aiheuttaa luuston haurastumista. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan D-vitamiinin saanti liittyy moniin terveysongelmiin. Suomalaisen ruokavalion ongelmakohdat ratkeisivat lisäämällä kasvisten, hedelmien, marjojen ja täysjyväviljan kulutusta. Hyvien ruokien ja elintarvikkeiden sisällyttäminen ruokavalioon karsii automaattisesti huonompia pois.
Ravitsemussuositusten mukaan suomalaisten tulisi koostaa ruokavalionsa pääosin kasviksista, juureksista, hedelmistä ja marjoista, kohtuullisesta määrästä täysjyväviljatuotteita, vähärasvaisista ja rasvattomista maitotuotteista, vähärasvaisesta lihasta ja kalasta. Pääosa ruoka-aineista mahtuu näiden ryhmien sisälle. Ruokaympyrä tai kolmiolautasmalli kuvastaa yksinkertaisella tavalla näiden ruoka-aineiden suositeltavia suhteita toisiinsa. Ravitsemussuositukset perustuvat laajaan ravitsemusasiantuntijoiden arviointiin.
Suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joita uudistetaan ja kehitellään jatkuvasti, mutta merkittäviä muutoksia suosituksiin tuskin on tulossa.
Haasteita terveellisten ja ravitsemussuositusten mukaisten ruokavalintojen tekemiseen aiheuttavat pakatut ja prosessoidut elintarvikkeet. Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ei riittävästi lueta. Toisaalta merkinnät eivät ole kovin kuluttajaystävällisiä: ne on tehty pienellä tekstillä, tekstiä on usein liikaa eivätkä oleelliset asiat erotu. Lisäksi kuluttajilta puuttuu taito arvioida mikä on paljon ja mikä vähän esimerkiksi suolaa tai tyydyttynyttä rasvaa. Tee itse. Kun valitsee tuoreet ruoka-aineet itse, oppii tekemään mieleistä maukasta ruokaa. Kokeile – tuunaa! Muista myös liikunta – kävele, ui tai ainakin ole ”aktiivi”. Ja säännöllinen uni on tärkeää ja virkistää myös.
Muutama hyvä vinkki:
- Älä heitä pois ylijäänyttä ruokaa! Pakasta tai syö seuraavana päivänä tuunattuna. Valmista isompi erä kerrallaan ja pakasta loput. Suunnittele ruokia etukäteen ja tee kauppalista ja pysy listassa.
- Osta tarjouksesta ja muokkaa ruokaohjetta raaka-aineiden mukaan. Syö sesongin mukaisesti. Halvin liha tai broileripakkaus ei välttämättä ole edullisin – marinadin alle peittynyt syötävä osuus voi olla yllättävän pieni.
- Korvaa osa reseptin lihasta kasviksilla tai papu- ja soijatuotteilla. Varo pieniä heräteostoksia, ne kasvattavat yllättävän paljon menoja! Ole tarkkana kaupassa: monet tuotteet on sijoitettu juuri heräteostoksia ajatellen.
- Palauta tuote kauppaan, jos huomaat heti kotona, että se onkin pilaantunut. Tämä pätee myös kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin.
- Säästä kauppakuitit, niin palautus on sujuvampaa. Tee itse ja saat halvempaa, parempaa ja terveellisempää. Leivo välillä leivät ja pullat itse. Tee kerralla isompi määrä ja pakasta varastoon!
Teksti: Juha P.