Ei ainoastaan leivästä…, mutta muutama asia leivästä
Onko vaalea leipä epäterveellistä?
Leivän väri ei määritä sen terveellisyyttä vaan täysjyväpitoisuus. Kaura, ohra ja vehnäleivät ovat väriltään vaaleita, mutta ne ovat terveellisiä, jos ne on valmistettu täysjyvästä. Värin sijaan kannattaa katsoa leivän kuitupitoisuus pakkauksesta.
Montako leipäpalaa päivässä olisi hyvä syödä?
Naisten ruokavalioon kuuluu 6 ja miesten 9 annosta viljavalmisteita. Tästä vähintään puolet tulee olla täysjyväviljaa. Yksi annos on esimerkiksi leipäviipale, 1 dl ohraa, pastaa, riisiä tai puurohiutaleita.
Ilman leipää ja muita viljatuotteita on vaikea saada suositeltua kuitumäärää, joka on vähintään 25-30 g päivässä.
Voiko leipää syödä liikaa?
Kaikkea voi syödä tai juoda liikaa, jos ruokavalio on yksipuolinen. Leipää ei kovin helposti kuitenkaan voi syödä liikaa, varsinkaan jos nauttii sen täysjyväisenä. Leipä sisältää kuitua ja sen syöminen vaatii pureskelua ja aikaa – kummatkin lisäävät kylläisyyden tunnetta, jolloin syömisen tarve vähenee. Kuitu suositus 25-35 g päivässä on suositeltava vähimmäismäärä eikä kuitua voi ruoasta saada liikaa. Vähäkuituista tai nestemäistä ruokaa tulee sen sijaan helposti syötyä liikaa, sillä tällainen ruoka ei synnytä yhtä helposti täysinäisyyden tunnetta.
Lihottaako leipä?
Kuitupitoinen leipä, kuten ruisleipä, on hyvin vähäenergistä sisältämäänsä ravintoainepitoisuuteen nähden ja kuuluu painonhallitsijankin ruokavalioon. Leivänpäällisiin puolestaan on hyvä kiinnittää huomiota, sillä rasvaiset juustot ja leikkeleet nostavat voileivän energiapitoisuutta reilusti. Leipä kannattaakin päällystää sipaisulla margariinia ja kasviksilla.
Saako mistään enää 100 %:sta ruisleipää?
100 %:sta ruisleipää ei ole olemassa, sillä tuote, joka sisältää 100 % ruisjauhoja, on pelkkää jauhoa. Leivässä on muitakin ainesosia, kuten esimerkiksi vettä. Leivän vesipitoisuus on leivästä riippuen noin 20-30 %.
Ruisleipä nimeä saa käyttää leivästä, jossa rukiin osuus viljaraaka-aineiden määrästä on vähintään 50 %. Viljaraaka-aineita ovat ruis, vehnä, kaura, ohra, tattari, hirssi, maissi ja niistä saadut jyvät, rouheet, litisteet, hiutaleet, jauhot ja maltaat.
Rukiissa kuitu ja sen mukana kulkevat ns. bioaktiiviset yhdisteet ovat hajaantuneet enemmän koko jyvän alueelle, vehnässä ne keskittyvät enemmän kuorikerrokseen. Tästä syystä ruisperäisissä kuorituissakin tuotteissa on ravitsemuksellisesti hyviä aineita enemmän kuin vastaavissa vehnätuotteissa.
Onko kuitupitoisuus terveellisyyden tae?
On ja ei. Runsaskuituiset elintarvikkeet, kuten viljatuotteet, ovat yleensä terveellisiä. Jos samaisessa tuotteessa on kuitenkin runsaasti rasvaa, erityisesti tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja/tai sokeria voi terveellisyys oleellisesti kärsiä.
Miksi syödä leipää tai viljatuotteita?
Kasvikset ovat hyvä kuidun lähde, mutta harva syö niitä riittävän paljon saadakseen tarpeeksi kuitua. Yksi täysjyväleipäviipale vastaa kuitupitoisuudeltaan kahta omenaa, viittä porkkanaa, yhtä kurkkua tai 400 g parsaa. Kasvikuiduilla ja viljakuiduilla on terveyden kannalta myös erilaisia vaikutuksia, joten kannattaa kerätä päivä kuidut monipuolisesti eri ruoista.
Täysjyvävilja on yhteydessä erittäin moneen myönteiseen terveysasiaan. Täysjyväviljaa syövillä ihmisillä on todettu olevan mm. vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä tiettyjä syöpiä. Myös painonhallinta on täysjyväviljaa syövillä helpompaa.
Viljassa on kuidun lisäksi muutakin hyvää. Se sisältää mm. kivennäisaineita, vitamiineja ja bioaktiivisia aineita, ja kenties jotain sellaista, mitä emme vielä tunne. Viljan kuituja ja muita hyviä ravintoaineita on nimenomaan täysjyvätuotteissa. Eri viljojen erilaiset ominaisuudet ja terveyshyödyt saadaan parhaiten käyttöön syömällä vaihtelevasti eri viljalajeja.
(Lähde: leipatiedotus.fi)
Juha P